Chapter 9 No.9

P??vahdissa, jonne Pierre oli tuotu, kohtelivat upseeri ja sotamiehet, jotka olivat h?net ottaneet huostaansa, h?nt? vihamielisesti, mutta samalla my?skin kunnioittavasti. Sit? paitsi tuntui heid?n k?yt?ksess??n h?nt? kohtaan ep?tietoisuutta siit?, kuka h?n oikeastaan on (ehk? hyvinkin t?rke? henkil?) sek? my?skin vihaa heid?n ?skeisen kamppailunsa t?hden h?nen kanssaan.

Mutta kun seuraavana aamuna tapahtui vahdin muutto, tuntui Pierrest?, ettei h?nen merkityksens? uudelle vahtikunnalle - upseerille ja sotamiehille - ollut en?? sama kuin niille, jotka h?net olivat vanginneet. Ja tuossa rotevassa, paksussa, musikan kauhtanassa olevassa miehess? eiv?t seuraavan p?iv?n vahtimiehet tosiaankaan en?? n?hneet sit? ripe?? miest?, joka oli vimmatusti tapellut sotarosvon ja sotamiesten kanssa ja joka oli lausunut juhlalliset sanat lapsen pelastamisesta, vaan he n?kiv?t ainoastaan 17:nen niist? joistain syist? vartioitavista ven?l?isist?, jotka olivat vangitut ylimm?n p??llyst?n k?skyst?. Ja jos Pierress? n?kyikin jotain erityist?, niin oli se vain h?nen peloton ja miettiv?n vakava muotonsa sek? ranskan kieli, jota h?n puhui ranskalaisten mielest? h?mm?stytt?v?n hyvin. T?st? huolimatta siirrettiin Pierre samana p?iv?n? yhteen muiden ep?ilytt?vien vangittujen kanssa, koska sen erityisen huoneen, jossa h?nt? pidettiin, tarvitsi upseeri.

Kaikki Pierren vankitoverit olivat alhaisimman rahvaan miehi?. Ja kun he saivat tiet?? Pierren olevan herran, vieroivat he h?nt? sit?kin enemm?n, kun h?n puhui ranskaa. Suruisin mielin kuuli Pierre, miten h?nt? pilkattiin.

Seuraavan p?iv?n iltana sai Pierre tiet??, ett? kaikki h?nen vankitoverinsa (ja luultavasti h?netkin) tuomitaan murhapoltosta. Kolmantena p?iv?n? vietiin Pierre muiden kera er??seen taloon, jossa istui muuan valkeaviiksinen ranskalainen kenraali, kaksi eversti? ynn? muita upseereja nauhat k?sivarsissa. Pierrelle samoin kuin muillekin tehtiin sill? inhimillisten heikkouksien muka yl?puolella olevalla t?sm?llisyydell? ja m??r?per?isyydell?, jolla tavallisesti puhutellaan syytettyj?, kysymyksi? siit?, kuka h?n on, miss? on ollut, miss? tarkotuksessa j.n.e.

N?m? kysymykset j?ttiv?t kokonaan syrj??n varsinaisen el?m?n oleellisen puolen ja riistiv?t mahdollisuuden saada tuo oleellisuus ilmi samoin kuin yleens? kaikki oikeuksissa teht?v?t kysymykset ja niiden tarkotuksena oli pelk?st??n semmoisen viem?rin asettaminen, jota my?ten tuomarien mielest? piti tuomittavan vastausten juosta ja johtaa h?net toivotuille perille eli toisin sanoen syytteeseen. Niin pian kuin Pierre alkoi puhua jotain semmoista, joka ei vastannut syytteen tarkotusta, otettiin heti viem?ri esille ja silloin oli vedell? valta juosta minne mieli teki. Sit? paitsi tunsi Pierre samaa, jota syytetty aina tuntee kaikissa oikeuksissa: tiet?m?tt?myytt? siit?, miksi h?nelle tehtiin kaikki nuo kysymykset. H?nest? tuntui, ett? viem?risadinta k?ytettiin vain suopeudesta tahi kohteliaisuudesta. H?n tiesi, ett? h?n oli noiden ihmisten vallassa, ett? ainoastaan valta oli tuonut h?net t?nne, ett? ainoastaan valta oli heille antanut oikeuden vaatia vastauksia kysymyksiin ja ett? t?m?n istunnon ainoana tarkotuksena oli h?nen syytt?misens?. Ja koska siis oli olemassa valta ja syytt?misen halu, niin ei olisi tarvinnut kysymysten sadinta eik? oikeutta. Oli p?iv?n selv??, ett? kaikkien kysymysten piti johtaa syyllisyyteen. Kysymykseen, mit? h?n teki silloin, kun h?net vangittiin, vastasi Pierre traagilliseen vivahtavasti, ett? h?n "vei vanhemmille lasta, qu'il avait sauvé des flammes".[39] - Miksi h?n tappeli sotarosvon kanssa? Pierre vastasi, ett? h?n "puolusti naista, ett? loukatun naisen puolustaminen on jokaisen ihmisen velvollisuus, ett?" ... h?net keskeytettiin: se ei ollut asian mukaista. Mit? varten h?n oli palavan talon pihalla, jossa todistajat olivat h?net n?hneet? H?n vastasi, ett? "oli menossa katsomaan, mit? Moskovassa tapahtui". H?net keskeytettiin taas, koska h?nelt? ei tahdottu tiet??, mihin h?n oli menossa, vaan mit? varten h?n oli ollut tulipalon luona. Kuka h?n on? - toistettiin h?nelle ensim?inen kysymys, johon h?n oli sanonut ettei h?n tahdo vastata. H?n vastasi uudestaan, ettei h?n voi sit? sanoa.

- Muistakaa, ettei se ole hyv?. Ei ensink??n hyv?, - sanoi h?nelle ankarasti valkeaviiksinen, punakasvoinen kenraali.

Nelj?nten? p?iv?n? alkoivat tulipalot Subovan vallilla.

Pierre vietiin kolmentoista muun kera er??n Krimin Brodin luona olevan kauppiaan talon vaunuvajaan. Katuja kulkiessa oli Pierre l?k?hty? savuun, joka n?ytti peitt?v?n koko kaupungin. Tulipaloja roihuili kaikilla tahoilla. Pierre ei t?ll?in k?sitt?nyt palavan Moskovan merkityst? ja h?n katsoi tulipaloihin kauhun tuntein.

Krimin Brodin luona olevan talon vaunuvajassa sai Pierre olla viel? nelj? p?iv?? ja ranskalaisten sotamiesten puheista n?in? p?ivin? sai h?n tiet??, ett? kaikki t??ll? olevat vangit odottivat p?iv? p?iv?lt? marsalkan p??t?st?. Pierre ei kuitenkaan saanut tiet?? sotamiehilt?, mink? marsalkan. Sotamiehist? oli marsalkka n?ht?v?sti ylin ja jonkun verran salaper?inen vallan edustaja.

N?m? ensim?iset p?iv?t syyskuun 8 p?iv??n saakka, jolloin vangit vietiin uuteen kuulusteluun, olivat Pierrelle sanomattoman raskaat.

* * *