Vahtituvalle palattuaan tapasi Petja Denisovin. T?m? oli odottanut Petjaa levottomana, h?diss??n ja suuttuneena itseens?, ett? oli laskenut Petjan menem??n.
- Jumalan kiitos! - huudahti h?n. - No, Jumalan kiitos! - toisti h?n moneen kertaan kuunnellessaan Petjan innostunutta kertomusta. - Lempo sinut perik??n! Sinun t?htesi en ole saanut unent?y