Chapter 3 No.3

Ven?j?n keisari oli t?ll? v?lin asunut toista kuukautta Vilnassa sotav?en tarkastuksia ja harjotuksia pit?en. Ei ollut mit??n valmista sotaa varten, jota kaikki odottivat ja jonka valmistuksia varten keisari oli saapunut Pietarista. Yhteist? toimintasuunnitelmaa ei ollut. Horjuvaisuus siin?, mik? kaikista niist? suunnitelmista, joita esitettiin, olisi hyv?ksytt?v?, kasvoi vain kasvamistaan keisarin kuukautisen olinajan kest?ess? p??kortteerissa.

Kolmessa armeijassa oli kussakin eri ylip??llikk?ns?, mutta kaikkien armeijojen yhteist? p??llikk?? puuttui ja keisari itse ei ottanut t?t? nime? vastaan.

Kuta kauemmin keisari viipyi Vilnassa, sit? v?hemmin valmistauduttiin sotaan ja v?syttiin sit? odottamaan. Keisarin ymp?rill? olevien henkil?iden kaikki harrastukset n?yttiv?t tarkottavan vain sit?, ett? hauskalla ajanvietolla saataisiin hallitsija unohtamaan uhkaava sota.

Monien tanssiaisten ja juhlien j?lkeen puolalaisten ylimysten, hoviherrojen ja hallitsijankin luona sai er?s hallitsijan puolalaisista kenraali-adjutanteista kes?kuussa ajatuksen pit?? hallitsijalle p?iv?lliset ja tanssiaiset kenraali-adjutanttien puolesta. T?m?n tuuman hyv?ksyiv?t kaikki ilomielin. Hallitsija ilmaisi suostumuksensa. Kenraali-adjutantit ker?siv?t listoilla rahaa. Se henkil?, jonka luultiin eniten miellytt?v?n hallitsijaa, oli pyydett?v? kemujen em?nn?ksi. Kreivi Bennigsen, tilanomistaja Vilnan l??nist?, tarjosi maakartanonsa juhlaa varten ja kes?kuun 13 p:n? m??r?ttiin pidett?v?ksi tanssiaiset, p?iv?lliset, huvimatkoja venheill? ja ilotulitus Sakretissa, kreivi Bennigsenin maakartanossa.

Samana p?iv?n?, jolloin Napoleon oli antanut k?skyn menn? Niemenin yli ja h?nen etujoukkonsa kasakat karkotettuaan marssivat Ven?j?n rajan yli, vietti Aleksanteri iltansa Bennigsenin huvilassa - kemuissa, jotka kenraali-adjutantit olivat toimittaneet.

Kemut olivat iloiset ja loistavat. Asiantuntijat sanoivat, ett? harvoin oli kokoutunut yhteen paikkaan moista paljoutta kaunottaria. Kreivit?r Besuhova oli niiden muiden ven?l?isien naisien muassa, jotka olivat saapuneet Pietarista Vilnaan, my?skin n?iss? kemuissa ja j?tti varjoon raskaalla, niin kutsutulla ven?l?isell? kauneudellaan hienostuneet puolalaiset naiset. H?net huomattiin ja hallitsija suvaitsi tanssia h?nen kanssaan.

Boris Drubetskoi oli j?tt?nyt vaimonsa Moskovaan ja oli poikamiehen? - eli en gar?on kuten h?n sanoi - niin ik??n l?sn? n?iss? tanssiaisissa ja vaikka h?n ei ollutkaan kenraali-adjutantti, h?n oli pannut ker?yslistaan suuren summan. Boris oli nyt rikas mies, h?n oli p??ssyt pitk?lle suosiossa eik? h?nen en?? tarvinnut etsiskell? suojelijoita vaan h?n saattoi kohdella kaikkein ylh?isimpi?kin ik?tovereitaan vertaisinaan.

Kello kahdeltatoista y?ll? tanssittiin yh?. Hélène jolla ei ollut arvoistaan kavaljeeria ehdotti itse Borisille masurkkaa. He istuivat kolmantena parina. Boris katseli kylm?verisesti Hélènen hohtavia paljaita olkap?it?, jotka kohosivat tumman kultakoristeisen harsopuvun keskelt?, ja kertoili vanhoista tuttavista samalla kun h?n itsek??n tiedostamatta ja muiden huomaamatta ei hetkeksik??n lakannut tarkkailemasta samassa salissa olevaa keisaria. T?m? ei tanssinut. Keisari seisoi ovella ja t?m?n t?st? pys?ytti jonkun yst?v?llisill? lausahduksillaan, jollaisia h?n yksin osasi k?ytell?.

Masurkan alkaessa Boris n?ki, ett? kenraali-adjutantti Balashef, yksi keisarin kaikkein l?himmist? miehist?, meni hovietiketin vastaisesti aivan keisarin viereen, joka sill? hetkell? keskusteli puolalaisen naisen kanssa. Jatkettuaan hetken keskustelua naisen kanssa keisari vilkaisi kysyv?sti Balasheviin, ny?kk?si naiselle ja k??ntyi sitten Balashevin puoleen koska selv?stikin tuntui tajuavan, ett? t?ll? t?ytyi olla t?rke? syy k?ytt?ytymiseens?. Heti kun Balashef alkoi puhua, keisarin kasvoille ilmaantui h?mm?stys. H?n tarttui Balashevia k?sivarresta ja l?hti k?velem??n t?m?n kanssa salin poikki ja itsek??n tiedostamatta raivasi kummaltakin puoleltaan kolmisen sylt? leve?n tyhj?n tilan, josta ihmiset kaikkosivat sivummalle. Boris huomasi Araktsejevin kiihtyneen ilmeen, kun keisari l?hti menem??n Balashevin kanssa. Araktsejev katsoi kulmainsa alta keisariin ja punaista nen??ns? tuhautellen erkani vierasjoukosta ik??n kuin olisi odottanut keisarin puhuttelevan h?nt?. (Boris tajusi, ett? Araktsejev oli Balasheville kateellinen sek? tyytym?t?n siit?, ett? jokin ilmeisen t?rke? uutinen tuli keisarin tietoon muuta tiet? kuin h?nen kauttaan.)

Mutta keisari ja Balashef k?veliv?t Araktsejevia huomaamatta ulko-ovesta valaistuun puutarhaan. Miekkaansa kannatellen ja kiukkuisesti ymp?rilleen vilkuillen Araktsejev seurasi heit? noin kahdenkymmenen askeleen p??ss?.

Borisin jatkaessa masurkan kuvioiden tanssimista h?nt? koko ajan kiusasi ajatus, mink? uutisen Balashef oli tuonut ja miten sen saisi tiet?? ennen muita.

Tanssin vaiheessa, jossa h?nen oli valittava daaminsa, h?n kuiskasi Hélènelle haluavansa ottaa kreivit?r Pototskajan, joka taisi olla parvekkeella, ja jalat parketilla liukastellen juoksi ovesta puutarhaan mutta pys?htyi n?hdess??n keisarin nousevan Balashevin kanssa terassille. Keisari ja Balashef k?veliv?t ovea kohti. Boris liikahti h?t?isesti, ik??n kuin ehtim?tt? siirty? sivummalle, painautui kunnioittavasti ovenpieleen ja kumarsi.

??ness??n henkil?kohtaisen loukkauksen k?rsineen ihmisen kiihtymys keisari lausui seuraavat sanat:

- Tunkeutua nyt Ven?j?lle julistamatta sotaa. Min? suostun rauhaan vasta kun yht?k??n aseistautunutta vihollista ei ole maani kamaralla, h?n sanoi. Boris sai vaikutelman, ett? keisarista oli miellytt?v?? lausua n?m? sanat: t?m? oli tyytyv?inen ajatuksensa ilmaisun muotoiluun mutta tyytym?t?n siit?, ett? Boris kuuli h?nen sanansa.

- Mutta ei sanaakaan kenellek??n! keisari lis?si ja rypisti otsaansa. Boris ymm?rsi, ett? t?m? koski h?nt?, ja h?n sulki silm?ns? ja painoi p??ns?. Keisari palasi saliin ja viipyi tanssiaisissa viel? puolisen tuntia.

Boris k?sitti, ett? t?m? sanottiin h?nelle ja silm?ns? sulkien h?n hieman ny?k?ytti p??t??n. Hallitsija meni uudelleen saliin ja viipyi kemuissa viel? puolisen tuntia.

Boris sai ensim?isen? kuulla tiedon ranskalaisten sotajoukkojen menosta Niemenin yli ja t?m?n johdosta oli h?nell? tilaisuus osottaa muutamille ylh?isille henkil?ille, ett? paljon muilta salattua on h?nen tiedossaan, jonka kautta h?n p??si yh? kohoamaan noiden henkil?iden silmiss?.

* * *

Aavistamaton tieto ranskalaisten menosta Niemenin yli tulla tupsahti sit?kin aavistamattomampana, kun odotus ei ollut kokonaiseen kuukauteen k?ynyt toteen - ja nyt se tuli keskell? kemuja! Hallitsija, jonka valtasi ensi hetken? tiedon saamisesta suuttumuksen ja loukkauksen tunne, l?ysi tuon sittemmin kuuluisaksi tulleen lauselman, joka miellytti h?nt? itse??n ja t?ydelleen ilmaisi h?nen tunteensa. Palattuaan keinuista kotiinsa l?hetti hallitsija kello kahden aikaan y?ll? hakemaan sihteeri Shishkovia ja k?ski t?m?n kirjottamaan sotajoukoille p?iv?k?skyn ja maamarsalkalle, ruhtinas Saltykoville reskriptin, johon h?n nimenomaan vaati pantaviksi ne sanat, ettei h?n sovi, niin kauan kuin yksik??n aseellinen ranskalainen on Ven?j?n maalla.

Seuraavana p?iv?n? kirjotettiin Napoleonille seuraava kirje:

Monsieur mon frère. J'ai appris hier que malgré la loyauté avec laquelle j'ai maintenu mes engagements envers Votre Majesté, ses troupes ont franchis les frontières de la Russie, et je re?ois à l'instant de Pétersbourg une note par laquelle le comte Lauriston, pour cause de cette agression, annonce que Votre Majesté s'est considérée comme en e'tat de guerre avec moi dès le moment où le prince Kourakine a fait la demande de ses passeports. Les motifs sur lesquels le duc de Bassano fondait son refus de les lui délivrer, n'auraient jamais pu me faire supposer que cette démarche servirait jamais de prétexte à l'agression. En effet cet ambassadeur n'y a jamais été autorisé comme il l'a déclaré lui-même, et aussit?t que j'en fus informé, je lui ai fait conna?tre combien je le désapprouvais en lui donnant l'ordre de rester à son poste. Si Votre Majesté n'est pas intentionnée de verser le sang de nos peuples pour un malentendu de ce genre et qu'elle consente à retirer ses troupes du territoire russe, je regarderai ce qui s'est passé comme non avenu, et un accommodement entre nous sera possible. Dans le cas contraire, Votre Majesté, je me verrai forcé de repousser une attaque que rien n'a provoquée de ma part. Il dépeni encore de Votre Majesté d'éviter a l'humanité les calamités d'une nouvelle guerre.

Je suis, etc.

(signé) Alexandre.[9]

* * *