Saavuttuaan maantielle n?ki Boleslav kirkkomaan aidan varjossa naisolennon, joka ep?r?iden k??ntyi h?nt? kohden.
Hetki, jota h?n kahdeksan vuotta oli ik?v?ll? odottanut, oli nyt tullut. H?n ei tuntenut v?hint?k??n liikutusta syd?mess??n.-?Ole toki iloinen! Riemuitse onnestasi!? huusi ??ni h?nen povessaan.-?H?n rakastaa sinua!-H?n pelastaa sinut.