Chapter 7 No.7

Oli syd?n-y?. Alroy nukkui sohvalla: h?nen unensa oli levoton. Jabaster seisoi h?nen vieress?ns? liikahtamatta ja tarkasti katsellen uinailevaa vierastansa.

"Israelin ainoa toivo", lausui kabbalista hiljaa, "minun oppilaani ja ruhtinaani! Min? olen usein huomannut h?nen suuressa sielussaan suurien sankarit?itten siemenen ja miettinyt h?nen tulevaa el?m??ns? profeetallisella toivolla. Davidin veri, kunnian-arvoisan sukukunnan pyh? vesa. H?nen kuohuvissa suonissaan on jotakin taikamaista, jota tieteeni ei tavoita."

"Kun min? nuorena nostin lippumme kotiseutuni virran Tigrin varrella ja kutsuin kansakuntani voittamaan j?lleen liiton-arkkia, me olimme lukuisat, rikkaat, voimakkaat; me olimme silloin kansa ja he kokoontuivat rohkeasti lipun ymp?rille. Kaipasimmeko silloin neuvoa? tarvitsimmeko johdattajaa? Ken voi v?itt??, ettei Jabasterin aivot ja k?si aina olleet saatavilla? Vaan kuitenkin unelma haihtui, tuo ihana n?ky. Voi! kun min? surmasin Marvanin, ja kalifin leiri loi leimuavan varjonsa verisen virran ylitse - oi! silloin min? todella elin. Kahdenkymmenen vuoden valvonta tuottanee anteeksi-antamusta minulle, ett? silloin unhotin, jotta meilt? puuttui p??-osa lumouksessa - se veri, joka nukkuu minun vieress?ni."

"Min? muistan jalon ihastuksemme tuossa pyh?ss? taistelossa, joka riehui keskell? Kaukason kallioita. Min? pakolaisena, maankulkeuteen ajettuna ja kurjana lainhylkyn?, jonka el?m? on kaikkien heittelyn? ja jonka halvin orja uskaltaa omin p?in tappaa. Min?, joka olisin ollut Messias!"

"Polta kirjasi, Jabaster; s?rje vaskiset taulusi; unhota ylev? tieteesi, kabbalista, ?l?k? en?? tutki t?hti?. Mutta viime y?n? seisoin sen onkalon reunalla, joka ymp?r?itsee asuntoani, toisessa k?dess? pyh? talismani, johon tuo sanomaton nimi on piirretty, toisessa meid?n hurskaan sukukuntamme mystillinen alkukirja. Mieleeni tuli, ett? olin kutsunut esiin henki?, ett? olin keskustellut suurten vainajain kanssa ja ett? hohtavat taivaat olivat minulle ik??nkuin luonnollinen kieli. Suruisen sieluni lohdutukseksi muistutin itselleni, etten ollut koskaan k?ytt?nyt tiedett?ni kuin pyhi? tai jaloja tarkoituksia varten. Ja min? n?in Israelin, urhoollisen, valitun ja vankan kansakuntani - orjina, viheli?isin? orjina. Minun teki suuresti mieleni heitt?yty? vaaralliseen syv?nteesen ja p??tt?? opintani ja el?m?ni samalla haavaa."

"Mutta, kun katselin Davidin t?hte?, ?kisti keh? ilmestyi sen s?teitten ymp?rille, ja tuon tuotakin meteori lensi esiin sen hopeisesta verhosta. Min? lu'in, ett? levottomuus oli syntynyt pyh?ss? suvussa; ja nyt t?m? poika tulee, joka on tehnyt semmoisen teon, ett? -"

"Liiton-arkki, liiton-arkki! Min? katselen liiton-arkkia!"

"Nukkuja puhuu; unen sanat ovat pyh?t."

"Pelastus; ainoastaan Davidin suvun kautta."

"Suuri totuus; el?m?ni on liian hyvin sen osottanut."

"H?n on tyynempi, sill? hetki on nyt k?sill?. Min? l?hden pihalle katselemaan sit? t?hte?, joka hallitsee h?nen kuninkaallista sukuansa."