/0/12109/coverbig.jpg?v=ff38bd686e924374a6fd23d43208d357)
H?n her?si; h?nen katseensa kohtasi julman pedon palavat silm?t, jotka olivat kiinnitetyt h?neen himonsekaisella kummastuksella. H?n her?si, her?si tainnuksista; mutta t?m? unelmaton horrostila oli vilkastuttanut voipunutta yksin?ist? matkustajaa; silm?nr?p?yksess? h?n kokosi mielens?, muisti kaikki, mit? oli tapahtunut, ja k?sitti nykyisen asemansa. H?n loi takaisin leijonaan yht? k?skev?n ja kiivaan ja tarkastelevan katseen kuin t?m?n oma. Tuokion aikaa heid?n s?ken?iv?t silm?ns? taistelivat kuninkaallisessa kilvoituksessa; mutta vihdoin el?imen rohkeus lannistui ihmishengen edess?.
S?ik?htyneen? py?r?hti leijona pois, astui ylpe?ll? pelolla kallioin lomitse ja juoksi sitten mets??n.