Kotvan kuluttua von Coren ja diakoni yhtyiv?t joen sillan luona. Diakonin mieli oli kuohuksissa, h?n hengitti raskaasti ja karttoi katsomasta silmiin. H?nt? h?vetti oma pelkonsa sek? likainen ja m?rk? pukunsa.
- Minusta n?ytti, ett? teill? oli aikomuksena surmata h?net ... jupisi h?n. - Kuinka se on ihmisluonnolle vastenmielist?! Kuinka per?ti luo