Chapter 7 No.7

Kuulustelu alkoi.

?Mestari Pikilanka! Te seisotte nyt esivallan edess?. Sanokaa minulle, mink? vuoksi olette vanginnut n?m? miehet!?

?Kyll??, sanoi Pikilanka, ?n?hk??s, herra pormestari, eilen istuimme me, min? ja vaimoni ja lapset ja s?imme perunoita ja paistettuja sillej?. Olimme pist?neet jo monta perunaa poskeemme, kun vaimoni sanoi: 'Piki', h?n sanoi, 'meid?n perunamme ovat pilaantuneet, parasta kun annamme ne sioille.' Silloin min? sanoin: 'Karolina', min? sanoin, 'onhan meill? viel? j?lell? niit? perunoita, joita saimme veljelt?si!' H?nen veljens?, herra pormestari tiet?k??n, on se pieni kyttyr?selk?inen suutari, joka ennen asui Penzliniss?, mutta muutti sielt? Neu-Brandenburgiin ja nai herra K?hlertin tytt?ren. Malttakaas, siit? on nyt noin seitsem?n vuotta. Ei-malttakaas-kahdeksan vuotta! Ei, kyll? siit? sent??n on vain seitsem?n vuotta....?

?Mit? l?rp?tyst??, keskeytti pormestari, ?mit? se kuuluu t?h?n asiaan? Teid?n tulee sanoa minulle, miten tappelussa k?vi, ja kuinka te uskalsitte siihen sekaantua, vaikk'ei se kuulu teid?n ammattiinne.?

?Niin, kunpa min? sen vain tiet?isin, herra pormestari! Nuo vieraat miehet vangittiin, ja min? seurasin mukana. Te saatte hirtt?? minut l?himp??n naulaan, jos luulette minun sekaantuvan poliisin asioihin.?

?No, mestari Peltinen?, sanoi pormestari, ?mit? te tied?tte t?st? asiasta??

?Palvelukseksenne, herra pormestari, min? tied?n asian tarkalleen. N?hk??s, min? nukuin kaikessa alhaisuudessani, kun minun vaimoni, jolla t?n??n taas oli kuumetaudin kohtaus, her?tti minut ja sanoi: 'Peltinen', h?n sanoi, 'min? luulen ett? jotain tapahtuu kadulla.' Minusta tuntui, ett? kadulla pidettiin iloisen ilke?t? el?m??. No, min? lensin yl?s s?ngyst?ni ja menin katsomaan ulos akkunasta, aivan niinkuin te teitte herra pormestari, kun me seisoimme teid?n talonne edustalla, ja nyt min? n?in koko kapinan.?

?No hyv??, sanoi pormestari, ?mit? te sitten n?itte? Puhukaa joutuin mit? tied?tte, ja tulkaamme nyt kerrankin itse asiaan!?

?Mit? min? n?in?-Min? n?in koko salaliiton, koko vallankumouksen!?

?No, tunsitteko ket??n henkil?ist???

?Henkil?ist??-Henkil?ist??-En, niist? min? en tuntenut ket??n. Vaimoni vain sanoi minulle, ett? h?n tunsi matami Flickin alushameen suuresta reij?st?, jonka t?m? oli siihen viime vuonna silitysraudalla polttanut.?

?Mutta kuinka tulitte te vanginneeksi n?m? henkil?t ja siten sekaantuneeksi poliisin asioihin?? kysyi pormestari.

?Herra varjelkoon minua!? sanoi mestari Peltinen, ?kuinka min? uskaltaisin tehd? mit??n sellaista! Min? en tied? mit??n poliisista enk? vangitsemisesta, sill? poliisin asioihin sekaantuminen ei tuota mit??n siunausta.?

?No, mestari H?yl?nen, astukaa esiin?, sanoi pormestari. ?Mit? te tied?tte t?st? asiasta??

?Min?, herra pormestari, min? tulin juuri k?vellen pitkin katua kun heid?t piti vangittaman, muuta en min? tied?, sill? min? olen tyhm? t?llaisissa asioissa. Min? luulen kuitenkin, ett? Krumm vangitsi heid?t.?

?Krumm tulee t?nne p?yd?n luo?, sanoi pormestari rypist?en otsaansa ja tirkist?en ukkoa tiukasti lornjettinsa l?pitse. ?Mist? syyst? on Krumm vanginnut n?m? miehet? Tekik? Krumm sen omalla virkavastuullaan, vai nimenomaisesta k?skyst???

?Min? en tied? mit??n, ja min? tied?n paljon?, sanoi Krumm. ?Min? kysyn vain, olenko min? esivalta, vai enk?? Luulenpa, ett'ei kenell?k??n t??ll? ole oikeutta k?ske? minua, paitsi teill?, herra pormestari. Min? kaitsen h?rki?ni ja lehmi?ni, ja mit? poliisiin tulee, niin ei teid?n tarvitse sanoa muuta kuin ett? min? tulen, ja min? olen kohta valmis palvelemaan teit? ilman pienint?k??n viivytyst? tahi ep?ilyst?.?

?Hyv?, Krumm!? sanoi pormestari armollisesti hymyillen. ?Minua ilahuttaa, ett? Krumm on lainkuuliainen ja ett? h?nell? on is?nmaallinen mieli!?

?Kuten jo sanoin Teille, herra pormestari, minulle on kaikki samantekev???, sanoi Krumm. ?Meid?n suuriherttuamme ja herra pormestari ovat minulle paljon rakkaammat kuin pappi ja lukkari.?

?Herra sihteeri?, sanoi pormestari, ?kirjoittakaa: Sen johdosta, ett? karjapaimen Krummille k?y virkansa jo liian vaivaloiseksi, ei h?nen en?? tarvitse paimentaa h?rki?, mullikoita ja lehmi?, vaan kaitsee h?n t?st?puolin vain hiehoja, vasikoita ja vuodenvanhoja varsoja, sek? suositetaan h?nt? korkeamman valtionviran saamiseen.-Nyt saa h?n menn?, hyv? Krumm, h?nell? on minun suosioni.-Kaupunginpalvelija Glandt, kuka kapinoitsijoista huusi ja r?yh?si pahimmin??

?Sen min? sanon, herra pormestari,? sanoi Glandt, ?musikanteista oli se tuo tuossa, ja talonpojista tuo tuossa?, ja h?n viittasi rummunly?j?? ja ukko Swartia astumaan l?hemm?s.

?Mik? oli h?nell? tarkoituksena h?iritess??n t?m?n kaupungin rauhaa ja nostaessaan sen kapinaan?, kysyi pormestari ukko Swartilta.

?Tarkoituksenako?, sanoi ukko Swart.-?Ja kapinaanko?-Kas, t?m?p? vasta on jotakin! Pid?ttek? te sit? kapinana, ett? rauhallinen ihminen, joka on v?h?n lihavanlainen, sattuu liukahtamaan istuinlaudalta ja putoamaan turkkilaiseen rumpuun??

?*T?ydellisen?* kapinana sit? en tahdo pit???, sanoi pormestari, ?mutta conat'iksi[1] sit? mielest?ni ainakin on kutsuttava.?

[1] Kapinan hanke, vehkeileminen.

?Sit? vastaan minulla ei ole mit??n?, sanoi Swart, ?sanokaa te sit? sill? tai jollain muulla nimell?. Minun omatuntoni on puhdas ja rauhallinen, ja piru minut perik??n, jollei kaikki mit? sanon, ole silkkaa totuutta. Mutta min? vannon, etten halua olla kapinan kanssa miss??n tekemisiss?.-Onko t?m? nyt en?? laitaa? Ensin minun t?ytyi tapella tuon roistojoukon kanssa, ja sitten te tahtoisitte minun viel? rupeamaan kapinoitsijaksi! Ei, kiitoksia paljon!?

?Kuinka h?n tuli rumpuun?? kysyi pormestari.

?H?n istui siihen ilkeyksiss??n!? sanoi musikantti.

?Eip?h?n, sin? koira, vaan tapaturmaisesti. Saan sanoa teille, herra pormestari, ett? kun nousin vaunuun, rupesi p??t?ni huimaamaan, min? rupesin liukumaan istuinlaudalta ja t?m?hdin siten rumpuun.

?T?t? voisi kutsua nimell? casus?[1], sanoi pormestari, ?ehk?p? my?s nimell? lapsus[2].?

[1] Kompastus, tapaturma.

[2] Vier?hdys, erehdys.

?En min? kaasussa ollut?, sanoi Swart, ?sill? min? en ollut maistellut v?kevi?; eik? t?m? minun mielest?ni ollut my?sk??n lapsellisuus.?

?Yst?v?ni, min? sanoin lapsus?, huomautti pormestari.

?No se on toinen asia, ja min? en sit? ymm?rr?, mutta sen min? sanon, ett? tuo mies tuossa on k?ytt?ytynyt minua kohtaan kuin tyhm?, kuriton kakara. Sill? kun min? istuin rummussa ja poikani koetti vet?? minut yl?s siit?, l?i h?n minua p??h?n ja tuuppasi naapuriani Witti? niin, ett? t?m? lensi istumaan bassoviuluun ja satutti itsens? pahasti.?

?Herra pormestari?, sanoi musikantti, ?tuommoisella takaruumiilla- suvaitkaa katsoa t?nne v?h?n-istui h?n minun rumpuuni ja t?rveli hyv?n soittokoneeni pahanp?iv?iseksi!?

?Restitutio in integrum[1] voisi tosin t?ss? tapauksessa olla mahdollinen?, sanoi pormestari, ?mutta minusta n?ytt?? kuitenkin, ett?...?

[1] Entiselleen palauttaminen, korjaaminen.

?Ooh!? keskeytti h?net ukko Witt surkealla ??nell?. ?Min? kunnioitan suuresti lakia ja oikeutta, mutta min? tahtoisin vain kysy? teilt?, oletteko koskaan istunut harareisin bassoviulussa? Minun t?ytyy l??k?rill? tutkituttaa vammojani, ja sit? varten vaadin min? 40 taaleria kipurahoja.?

?Ja min?, herra pormestari?, sanoi musikantti, ?vaadin 50 taaleria korvausta siit?, ett? h?n on istunut bassoviuluni rikki.?

?Sin? sakramenskattu!? ajatteli ukko Swart. ?Saatpa hikoilla ennenkuin saat penni?k??n!?-??neen h?n sanoi:

?Min? olen my?s pahoinpidelty, herra pormestari, ja kohtuullista on, ett? tuo rumpali-roikale maksaa minulle 50 taaleria ja hankkii minulle uudet housunkannattimet.?

?Hm! hm!? sanoi pormestari arvokkaasti. ?Istukaa!?-Herra sihteeri, kirjoittakaa: Huomioonottaen, ett? t?n? p?iv?n? aikaisin aamulla on kaupungin rauhaa h?iritty ja julkista uppiniskaisuutta kuin my?s kapinallisuutta osoitettu, julistaa oikeus: L?sn?olevat molemmat talonpojat ja p??kapinoitsijat sek? heid?n poikansa ja renkins? tuomitaan rumpunahan rikki-istumisesta ja bassoviulun osittaisesta pahoinpitelyst? t?ll? paikalla maksamaan musikanteille 50 taaleria vahingonkorvausta.?

?Mit??, huusi Swart, ?t?m?p? on kummallista!?

?Kaupunginpalvelija Glandt?, huusi pormestari, ?tee velvollisuutesi! Jos t?m? vangittu lurjus viel? kerrankin keskeytt?? minut tuomion julistamisessa ja uudelleen osoittaa uppiniskaisuutta, niin vie h?net sinne, mihin ei aurinko paista eik? kuu kumota ja miss? vain sammakot ja sisiliskot ovat h?nen seuranaan.-Herra sihteeri, kirjoittakaa: Sen johdosta, ett? l?sn?olevat musici ovat pahoin r??k?nneet talonpoika Swartin ruumiin takaosia, saattaneet h?net housunkannattimien puutteeseen ja loukanneet h?nt? iskuin ja ly?nnein; katsoen my?s siihen, ett? he, ratsastuttamalla talonpoika Witti? bassoviulussa ovat halaisseet h?net melkein kahtia ja tunnustaneet itsens? siihen syyp?iksi, tuomitaan mainitut musici maksamaan korvausta kaikkiaan 50 taaleria-se on, jos heill? on varoja.-Mutta koska on tietty? ja tunnettua, ett? musikanteilla yleens? ei ole rahaa, joten kaikki saatava heilt? siis on vain n?enn?ist?, niin on t?m? tuomiokin langetettu vain pro forma[1]. Oikeus tuomitsee senvuoksi asialliset yhdess? suorittamaan kulut, vahingot ja kipurahat. Talonpojat maksavat siis: 50 taaleria kipurahoja, 50 taaleria vahingonkorvausta soittokoneista sek? oikeuskuluja 14 taaleria ja 17 1/2 groshenia.-Min? luulen kuitenkin, herra sihteeri, ett? me t?ss? tapauksessa viel? tuomitsemme kaupunginpalvelija Glandtin saamaan korvausta ylim??r?isest? vaivann??st? 5 taaleria. Summa summarum[2] suorittavat l?sn?olevat kapinalliset talonpojat 119 taaleria ja 17 1/2 groshenia, ja julistetaan oikeuden istunto t?ten p??ttyneeksi.?

[1] Muodon vuoksi.

[2] Kaiken kaikkiaan.

?Mek? molemmat?? sanoi ukko Swart. ?Naapuri Witt ja min?k? saamme maksaa yli 100 taaleria?-T?m?p? on kaunis juttu!?

?Mit?, uskaltaako h?n vastustaa tuomiota?? sanoi pormestari.

?Herra pormestari?, sanoi musikantti, ?tottakai me saamme 50 taaleria??

?Suu kiinni! Vai tahdotteko joutua putkaan?? sanoi pormestari. ?Vahingonkorvaus ja kipurahat kuittaavat toinen toisensa. Te musikantit menette nyt tiehenne, mutta talonpojat j??v?t t?nne siksi kun ovat maksaneet!?

?Mit? lempoja!? huudahti Swart. ?Luuletteko meit? niin tyhmiksi, ett? suostumme maksamaan omia kipurahojamme??

?Rahat pannaan talletukselle?, sanoi pormestari.

Mutta nyt oli ukko Swart tulla mielett?m?ksi.

?Talletukselle, tietysti talletukselle, joka tulee kest?m??n maailman loppuun saakka!?

?Yst?v?ni?, sanoi pormestari arvokkaasti hymyillen, ?kaikkihan t?ss? maailmassa on ep?tietoista-mutta siihen saakka kest?? talletus, kunnes musikantit maksavat.?

?T?m? on pahempi juttu kuin oikea prosessi?, sanoi Swart tuupaten Witti? kylkeen.

?Mutta, herra pormestari?, sanoi Witt, ?min? pyyt?isin vain kysy?, emmek? me olleet oikeassa??

?Kyll? *oikeus* on teid?n puolellanne?, sanoi pormestari, ?mutta kuitenkin on teid?n asianne niin per?ti heikko, ett? teid?n t?ytyy maksaa.?

?Naapuri?, sanoi Witt, ?t?ss? maailmassa on nyt kerta kaikkiaan niin, eik? sit? voida auttaa, ett? se, joka on voittanut prosessin, saa maksaa, ja maksaa kelpolailla. H?n saa oikeuden ja oikeus saa rahat!- kaikki on kuin olla pit??.?

He avasivat kukkaronsa ja maksoivat. Swart kiroili ja Witt lohdutti itse??n sill?, ett? he olivat olleet oikeassa. Kun he olivat maksaneet, sanoi pormestari:

?Kas niin, t?m? riitt?? t?ksi p?iv?ksi. Menk??t Herran huomaan, hyv?t miehet!?

?Kyll? vaan, herra pormestari?, sanoi Swart pit?en k?tt??n ovenrivassa, ?mutta nyt min? annan teille hyv?n neuvon: Koska te otatte 100 taaleria n?in pienest? selk?saunasta, niin tulkaapa kerta sinne meid?n kyl??mme; saatte n?hd?, ett? siell? saisitte aivan toisenlaisen selk?saunan rahatta ja hinnatta! Hyv?sti nyt, herra pormestari!-Ja kiitoksia paljon!?