Chapter 6 No.6

Toisten juodessa kahvia meni Frits Juhanin puheille pihalle.

?Juhani?, sanoi h?n, ?sin? kyll? tulet tiet?m??n ja ehk?p? jo tied?tkin, ett? minulla ja lukkarin Dorotealla on erin?isi? salaisuuksia kesken?mme. Katsohan, kun sin? nyt tulet kotiin, niin mene oitis Dorotean luokse ja anna h?nelle t?m? pieni rasia. Siin? on kultasormus, jonka min? ostin eilenillalla, ja pieni paperikotelo, johon on pantu suortuva minun hiuksiani. Ne min? l?het?n h?nelle muistoksi. Ja sano h?nelle my?skin, ett? parin vuoden kuluttua tahdon lahjoittaa h?nelle jotain parempaa, kunhan h?n vain pysyy minulle uskollisena. Ja ennen kaikkea: kirjoittakoon h?n minulle kaikesta, ja eritt?inkin siit? kuinka asiat kotona sujuvat. Osoitteeksi h?nen sopii panna: ?Kunnioitettava Herra Frits Swart, nykyinen asunto Belgiassa;? siten kirje varmasti tulee perille. Ja sano terveisi? ?idille ja ett? h?n tiet?k??n meid?n saapuneen onnellisesti t?nne ja ett? olemme terveet ja ett? kaikki on k?ynyt oivallisesti, lukuunottamatta muutamia ihan pieni? tapauksia, kuin esimerkiksi, ett? olimme v?h?ll? taittaa niskamme. Sano, ett? kaikki on kunnossa ja ett? h?nen ei huoli itke?, sill? kaikki on minun parhaakseni, kuten is? sanoo. Ja viel?, Juhani, pid? my?s silm?ll? varsoja ja tuo el?imet oikealla ajalla laitumelta kotiin sitten kun ilmat ?isin j??htyv?t. Ja hoida my?s Vahtia, sill? se uskollinen koira alkaa tulla vanhaksi.-Ja niinp? voikaat hyvin kaikki! Hyv?sti, Juhani!?

Frits meni, mutta palasi kynnykselt? takaisin.

?Unohdinpa jotakin. Paina se nyt mieleesi! Katsos, lukkarilla on lehm?, jota Dorotea aina lyps??. Heid?n vanha niittyns? kasvaa huonosti, meid?n sit?vastoin hyvin, ja meid?n niittymme on lukkarin niityn vieress?. Ja nyt min? olen luvannut, ett? lukkarin lehm? saa k?yd? meid?n niityll?mme. Sano ?idille, ett? h?nen tulee mukautua t?h?n,-min? kyll? pid?n is?st? huolen. Ja viel?: lukkari saa meilt? joka syksy kuormallisen heini?. Pane kuorma kukkuraksi, ja jos k?y p?ins?, niin anna h?nen saada kaksi kuormallista.?

Tuskin oli h?n ehtinyt sanoa t?m?n, kun he kuulivat hirvitt?v?? melua kadulta. He juoksivat sinne, ja ehditty?ns? metelipaikalle postivaunun luo, tuntui heist? kuin olisi tusina peikkoja tapellut vaunussa. Ukko Witt, Kalle ja kahdeksan musikanttia sek? Kalle Vepupp lyhtyineen juoksivat paikalle n?hd?kseen mit? oli tekeill?. Vepupp valaisi vaunua lyhdyll??n ja toiset kurkistivat h?nen olkansa yli.

Siell? istui ukko Swart koivet pystyss?, vajonneena isoon turkkilaiseen rumpuun. H?n oli kasvoiltaan vallan mustanpuhuva ja h?n s?tkytteli sek? k?si??n ett? jalkojaan p??st?kseen vapaaksi ja huusi:

?Mik? p-un loukku! Auttakaa, auttakaa, min? tukehdun!

No, Frits, Kalle, Vepupp ja ukko Witt hypp?siv?t vaunuun ja tarttuivat Swartiin mik? k?sist?, mik? jaloista kiskoakseen h?net yl?s rummusta, mutta turhaan, sill? kun he saivat Swartin yl?s, nousi rumpu mukana, ja kun he laskivat h?net j?lleen alas, vaipui h?nen painopisteens? yh? syvemm?lle rumpuun.

Mutta musikantti, jonka omaisuutta rumpu oli, kiroili, haukkui ja manasi, ett? h?nen soittokoneensa, joka oli maksanut v?hint?in viisikymment? taaleria, oli nyt kokonaan t?rvelty. Ja yks kaks antoi h?n ukko Wittille sellaisen iskun vasten rintaa, ett? t?m? menetti tasapainonsa ja kaatui hajareisin isoon bassoviuluun.

No nyt oli h?t? Hollannissa ja melu kasvoi aivan suunnattomasti.

?Kas t?m?p? vasta jotakin on?, huusi Vepupp. ?Toinen ukoista istuu rummussa ja toinen ratsastaa bassoviululla.?

?Ai, ai?, parkui ukko Witt, ?min? kuolen, min? luulen, ett? min? olen revennyt ihan kahtia!?

Kalle ja Frits ty?skenteliv?t yh? ukko Swartin ??ress?, he vetiv?t ja nykiv?t niin, ett? ukon tila muuttui aina vain pahemmaksi, kunnes rummunly?j? ruuvasi rumpunahan pingoituksestaan ja sanoi:

?No, pojat, vet?k??st? viel? kerta!?

He vetiv?t, ja ukko Swart p??si p?lk?h?st?.

?Hurraa!? huusi Kalle ja heilutti hattuaan. ?Saatiinpas ukko lopultakin irti!?

T?m? oli nyt kaikki hyv??, mutta pahin oli viel? j?lell?.

* * * * *

Musikantit alkoivat nyt kiljua ja mongeltaa, ja pahimmin r?hisiv?t bassonsoittaja ja rummunly?j?. He rupesivat uhkaavin elein puhumaan talonpojille vahingonkorvauksesta ja vaativat 50 taaleria.

Ukko Swart suuttui: h?nen kasvonsa muuttuivat kiukusta sinisenruskeiksi ja h?n k?ski heid?n menn?... No, mihin h?n k?ski heid?n menn?, ja mit? h?n viel? lis?ksi sanoi, ei mahtanut olla kaunista ja musikantteihin soveltuvaa, sill? kaksi heist?, r?ikk?torvenpuhaltaja ja bassonsoittaja, tarttui ukkoa kauluksesta aikoen heitt?? h?net ulos vaunusta. Frits juoksi paikalle auttamaan is??ns? ja sy?ksyi bassonsoittajan kimppuun. Mutta nyt tarttuivat klanetinsoittaja ja huilunpuhaltaja h?neen, ja rummunly?j? ja kornetin puhaltaja rupesivat rummuttamaan ukko Witti?. Kallella oli t?ysi ty? koettaessaan varjella uutta takkiansa viuluniekan ja pasuunanpuhaltajan vimmatuilta hy?kk?yksilt?.-Ukko Swart oli saanut r?ikk?torvenpuhaltajan allensa ja menetteli pahoin h?nen suupieliens? kanssa. Frits tappeli bassonsoittajan kanssa ja potki klanetinsoittajaa s??rille, mutta viulumestari paineli pahoin h?nen niskanikamiansa. Ukko Witt l?i rummunly?j?? kuin rumpua niin kovaa kuin jaksoi, mutta kirottu kornetinpuhaltaja antoi h?nelle jymisevi? korvapuusteja. Ja Kalle koetti puolustaa takkiansa, joskin se k?vi vaikeaksi, sill? pasuunanpuhaltaja soitteli h?nen nen?ll??n ja viuluniekka siveli niin l?mpim?sti h?nen kylke??n.

N?in olivat nyt asiat. Kalle Vepupp oli mennyt tappelun alkaessa sis?lle majataloon, tuumien: ?tapelkoot nyt, sen viet?v?t?, Flick oli paennut anniskeluhuoneeseen ja arvattavasti piiloutunut p?yd?n alle. Huonosti olisi yst?villemme varmaankin k?ynyt, ellei apua olisi tullut. Juuri ratkaisevassa silm?nr?p?yksess? tuli apua kahdelta taholta yhtaikaa. Matami Flick, ?Hiljaisen rauhan? em?nt? ja Juhani piiskoineen kiirehtiv?t apuun. Juhani veteli bassonsoittajaa piiskallaan ja matami hy?kk?si rummunly?j?n kimppuun iskien kyntens? h?nen kasvoihinsa.

?Kirotut maankuleksijat!? huusi h?n. ?Vai te t??ll? hy?kk??tte minun vieraitteni kimppuun!?

?Hurraa?, huusi Frits, pidellen klanetinsoittajaa kauluksesta, ?t?ss? h?n nyt on!?

?Hurraa?, huusi Swart, ?nyt me olemme voittaneet! Tulkaas, pojat, niin annetaan heille viel? pieni sauna!?

Musikanteille olisi ehk? k?ynyt pahoin, mutta nyt oli katu t?ynn? ihmisi?, jotka kyseliv?t mik? t??ll? oli h?t?n?.

?Onpas kummallista?, sanoi suutari Pikilanka, ?n?hd? t?llaista menoa, sanon, keskell? Alt-Strelitzin katua.?

?Ja vieraita ihmisi? p??lle p??tteeksi?, sanoi l?kkisepp? Peltinen, ?soveltuuko t?mm?inen t??ll???

?Ei?, sanoi puusepp? H?yl?nen. ?Kun me silloin t?ll?in annamme toisillemme muutamia kolauksia kaikessa yst?vyydess?, niin on meill? siihen kaupungin porvareina t?ysi oikeus.?

?Niin, me saamme tapella, sill? meh?n saamme maksaa veroja ja ulostekoja?, sanoi suutari Pikilanka. ?Meill? on siihen t?ysi oikeus; sit? vartenhan meill? on maistraatti.?

?Mutta n?m? maalaiset ja kuleksijat eiv?t kuulu meid?n tuomiokuntaamme ja kuitenkin pit?v?t he tuommoista meteli?. Tulkaa, niin panemme heid?t kaikki heti putkaan!?

Se puhe kelpasi, ja H?yl?nen, Pikilanka, Peltinen ja pari heid?n naapuriansa l?ksi marssimaan ?Hiljaista rauhaa? vastaan.

?Seis?, huusi Peltinen, ?me emme en?? kauemmin voi k?rsi?, ett? te t??ll? omin k?sin anastatte meid?n laillisen oikeutemme ja rupeatte tappelemaan keskell? katua! Te olette kaikki meid?n vankimme.?

?Mit??, huusi ukko Swart, ?mek? antaisimme vangita itsemme??

?H?h?, kirkui matami Flick, ?tek? t??ll? tahdotte n?ytell? esivaltaa minun oveni edess?. Se t?ss? viel? puuttuisi. Tuollainen pikipeukalo ja mokomakin kattilan nuolija tahtovat olla poliiseja aivan minun oveni edess?!?

?Senkin junkkarit!? sanoi Swart. ?Menk?? paikalla matkoihinne!?

Ja h?n antoi l?kkisep?lle aimo kolauksen kylkeen.

?Kuules, Peltinen?, sanoi Pikilanka, ?sin? menet nyt liian pitk?lle. Meill? porvareilla on tosin oikeus *tapella*, mutta ei *hieroa rauhaa* silloin kun muut tappelevat, joka on aivan eri asia. Sano mit? tahdot, mutta se on esivallan asia.?

?Kas tuolla?, huudahti H?yl?nen, ?tuolla tulee ukko Krumm koirineen. Nyt me p??semme pulasta. H?n kuuluu esivaltaan, sill? kaupungin karjapaimenena saa h?n kaupungilta leiv?n. H?n on virallinen henkil?.?

* * * * *

Ukko Krumm aikoi juuri ruveta toitottamaan lehmi?ns? kokoon, kun porvarit ker??ntyiv?t h?nen ymp?rilleen ja kiljuivat h?nen korviinsa. H?nen piti heti vangita nuo vieraat miehet, sanoivat he, h?n oli siihen ?oikea mies.?

K?sitetty??n lopulta, mist? oli kysymys, sanoi ukko Krumm: ?Niin, pojat, *min?* olen siihen oikea mies! No, seuratkaa nyt minua kaikki raastupaan!?

?Mit??, sanoi matami Flick. ?Min?kink?, joka olen kunniallisen porvarin vaimo ja yhdentoista lapsen ?iti??

?Ei, Krumm?, sanoi Pikilanka, ?nyt sin? menet yli valtuuksiesi. Sin? voit vied? talonpojat ja musikantit kanssasi raastupaan, mutta matami Flickin, joka on rehellinen kansalainen ja lis?ksi minun mini?ni ?idin sisaren t?ti, sin? saat antaa olla rauhassa.?

T?m? oli varsin kohtuullista. Ukko Krumm taipui ja ajoi nyt talonpojat ja musikantit pormestarin portille.

Ukko Swart tosin vastusteli, mutta siit? ei ollut apua. H?nelle n?et oli tapahtunut sellainen onnettomuus, ett? h?nen housunkannattimensa olivat katkenneet taistelussa torvensoittajan kanssa, ja h?nen t?ytyi nyt pidell? housujaan est??kseen niit? luisumasta alas nilkkoihin. Kun h?n nyt vihoissaan unohti t?m?n ja hosui molemmin k?sin, rupesivat housut luisumaan alas ja h?nen t?ytyi tarttua niihin kiinni ja estelem?tt? antaa vied? itse??n muiden mukana.

Krumm sai viimein koiransa avulla joukkonsa kokoon. Etumaisina marssivat kaupungit lehm?t, sitten astuskelivat talonpojat ja heid?n per?ss??n musikantit, ja h?nt?n? lopulta kulki muutamia porvareita.

Kun he tulivat pormestarin portille, puhalsi Krumm torveensa niin valtavan t?r?hdyksen, ett? pormestari lensi yl?s patjoiltaan ja sai pian housut jalkaansa, luullen, ett? koko Alt-Strelitz oli ilmitulessa.

H?n avasi akkunan ja kurkisti kadulle.

?Mik? nyt on h?t?n??? huusi h?n.

?*Tuossa* on kaupungin karja, herra?, sanoi Krumm ?ja *tuossa* ovat meid?n vankimme, herra, ja *tuossa* on yleis?, herra, ja *min?* olen t?ss? viranomainen henkil?. Kaikki on kuin olla pit??.?

Nyt juoksi paikalle my?skin kaupungin poliisikonstaapeli, jolla oli se paha onni, ett? aina kun Alt-Strelitziss? oli tulipalo, h?n oli viimeinen, joka huusi: ?tulipalo, tulipalo!?

?Voi herra pormestari?, sanoi h?n, ?se ei ole totta. Asia on aivan sama kuin muutamia vuosia takaperin, jolloin kukaan ei pit?nyt lukua Jumalasta eik? mist??n. Matami Flick on mukana t?ss? peliss?, ja h?n on sangen vaarallinen henkil?. Ei, herra pormestari, uskokaa minua, t?m? on oikea kapina, aivan kuin vuonna nelj?kymment? kahdeksan.?

No, pormestari pel?styi, h?nen kasvonsa kalpenivat, ja h?n oli v?h?ll? lent?? sel?lleen, mutta koska h?n oli j?rkev? ja sukkela mies, sanoi h?n itselleen:

?Me olemme pahassa pulassa, mutta pysyk??mme rohkeana. Pormestarien osa t?ss? maailmassa n?kyy nyt kerta kaikkiaan olevan se, ett? he alinomaa saavat taistella kapinallista ihmiskuntaa vastaan.?

Ja h?n l?ksi marssimaan raastupaan, koko joukko per?ss??n. Perille tultuaan sanoi h?n poliisikonstaapelille:

?No, tuotakoon heid?t kaikki sis??n!?

Ja he astuivat saliin yksitellen, ja kun he kaikki olivat koossa, otti viisas pormestari lornjettinsa esille, istuutui tuomarin istuimelle viisaan ja vakavan n?k?isen? ja alkoi sangen viisain katsein tirkistell? v?kijoukkoa.

?Onpa tuossakin otusta?, ajatteli ukko Swart.