Chapter 9 No.9

Kun matkat l?nsi-Siperian tasangolla ovat yksitoikkoisemmat kuin ehk? miss??n muualla, niin ei ole hauskaa kertoa niist? eik? my?sk??n kovin huvittavaa niist? lukea.

N?ist? matkoista mainittakoon sen vuoksi ylimalkaan ainoastaan seuraavaa: Niin paljo turkkia yll? kuin mahdollista, istun katettuun rekeen ja matkustan sitten y?t?, p?iv?? siksi ett? olen saavuttanut m??r?paikkani. Tavallisissa oloissa voin matkustaa 250 virstaa vuorokaudessa; mutta harvat ovat ne jotka ajan pitk??n voivat kest?? sit?. Min? olen siit? onnellinen ett? voin nukkua ajopeleiss?ni, olkoot tiet sitten mink?laisia hyv?ns?. Reest? tai tarantassista k?mmin ulos pari kolme kertaa vuorokaudessa vahvistamaan itse?ni parilla lasilla teet?. Jos on jotain ev?spussissa, joka ei ole kivikovaksi j??tynyt, niin voi pit?? itse??n onnellisena, sill? muussa tapauksissa saa tyyty? vaan leip??n ja teehen. V?list? tapahtuu ett? postitalon em?nt? on eritt?in toimelijas laittamaan matkustajalle soppaa, piirakkaa tai jotain sellaista. Silloin voi olla varma siit? ett? h?n tekee t?m?n saadakseen jotain voittoa siit?, eik? huolenpidosta matkustajan hyv?ksi, niinkuin on n?ytt?vin??n.

Minun matkatoverini Verhne-Suetukiin lokakuussa, hra Jarttu, joka sitten jatkoi matkaa Irkutskiin Brittil?isen pipliaseuran asioissa, ja min? saimme er??ss? kestikievarissa huomata t?t?. Em?nt? katsoi mit? me ladoimme esille ruoka-arkustamme mutta arveli ettei siin? viel? ollut kyll?ksi, ja kysyi eik? h?n saisi tuoda meille lautasellista soppaa. Me kiitimme ja maistoimme hiukan siit?. Mutta kun rupesimme suorittamaan h?nelle sopasta ja teet? varten tuodusta vedest? 25 kop., niin h?mm?styi h?n aivan ja sanoi ett? se oli "malo" (v?h?), eik? ollut tyytyv?inen v?hemp??n kuin 40 kopeekkaan, jota voi pit?? hyv?n? hintana paikkakunnalla, miss? liha maksaa 1-1/2 kop. naula. Kun olen kulkenut samoja teit? useampia kertoja, niin olen oppinut tuntemaan ihmisi? kyliss? siell? ja t??ll?, jotka ottavat yst?v?llisesti vastaan matkustajia eiv?tk? koeta kiskoa liika suurta voittoa heist?. Jos muuten sopii, pys?hdyn aina sellaisiin paikkoihin. Sellaisia tuttavuuksia ei voi tehd? postitaloissa, jossa v?list? katsotaan karsain silmin jos matkustaja j?? y?ksi, vaan talonpoikien luona, jotka mielell??n ottavat vastaan matkustajia ja kyyditsev?t, samasta maksusta kuin kestikievaritkin. Kun kerran tulee vapaalle postitielle, kuljetetaan matkustajaa yst?v? yst?v?lt?, kyl? kyl?lt?, tulematta ollenkaan tekemisiin kruununpostin kanssa. Kun kerran tulee tutuksi ven?l?isess? perheess?, niin pidet??n silloin jo melkein kuin sukulaisena.

Kuinka sellaisia tuttavuuksia tehd??n, tahdon lukijan luvalla seuraavilla riveill? kuvata.

Matkalla Minusinskiin tulimme me juoneiksi teet? er??n? aamuhetken? er??ss? talonpoikaisperheess? Kargatski nimisess? kyl?ss?. Talonv?ki oli eritt?in yst?v?llist?. Sen vuoksi p??tin min? palausmatkalla ottaa y?sijan heid?n luonaan. Oli 40 asteen pakkanen ja kova tuuli samalla. Min? pyysin siis kyytimiehen ajamaan Savel Batjenkoffin luo ja minut otettiin yst?v?llisesti vastaan. Rautakamiini kuumennettiin ja se hohti kovaa kuumuutta itsest??n. L?mp? nousi kyll? 25 asteesen, ja vaikka min? vakuutin ett? oli kyll?ksi l?mmin, niin pisteli hyv?ntahtoinen talonis?nt? yh? lis?? puita kamiiniin, vakuuttaen ett? se joka on ollut ulkona t?llaisessa pakkasessa, tarvitsi kyll? saada l?mmitell?. Minun kapineeni kannettiin talon komeimpaan huoneeseen, joka muuten oli tytt?ren makuuhuone. Kuitenkin k?vi kaikki viel? kankeasti ja juhlallisesti.

Kun olin pessyt matkatomun itsest?ni, astuu talon-is?nt? tytt?rens? kanssa sis??n ja sanoo. "Kun te, jalosukuinen herra, tervehditte minua k?ttelem?ll? rappusissa, niin h?pesin min? kelpo tavalla etten voinut terveht?? teit? nimell?nne, sen vuoksi pyyd?n min? saada tiet?? sen, ettei sellaista toistamiseen tapahtuisi." - "Minun nimeni on Ivan Ivanovitsh, yst?v?iseni", sanoin min?. "Ja minun nimeni on Savel Andrejeff ja t?m?n minun tytt?reni nimi on Agriofovna", lis?si ukko. "Niin, nyt olemme me, Ivan Ivanovitsh, 'znakomi' (tuttuja). ?l? nyt koskaan en?? aja meid?n ohitsemme, sill? sellaisista kelpo ihmisist? pid?mme, Ivan Ivanovitsh."

"Ei, sit? en kyll? tee, Savel Andrejeff", sanoin min?, ja jatkoin: "nyt pyyd?n sinua Agriofovna Saveljevna ett? olet hyv? ja keit?t minulle kokonaisia perunoita ja asetat esille samovaarin." - "Kyll?, sen teen kohta, Ivan Ivanovitsh, mutta eik? sinulla ole mit??n muuta k?skemist??" Pian olivat perunat keitetyt ja teekeitti? p?yd?ll?. Aterian aikana kertoi ukko Savel johtuvansa niist? miehist?, jotka jo Jermakin aikana muuttivat Siperiaan.

T?m? kasakkaheimo, josta iso osa Siperian v?est?? polveutuu, vaikka he eiv?t en?? palvele kasakkoina, on kookasta ja pulskeaa kansaa. Englantilainen Lansdell v?itt?? ett? he ovat maailman kauniinta kansaa. Varmaa on, ett? min? olen aivan h?mm?stynyt v?list?, n?hdess?ni ainoastaan mit? soreavartaloisimpia ja kauniimpia ihmisi? koko kyl?ss? ilman poikkeusta. My?skin Savel Batjenkoff oli uljas mies, ja h?nen tytt?rens? Agriofovna, puhdasta slaavilaista muodonlajia, johon kuuluu mustat silm?t ja valkoiset hampaat, oli kauniimpia venakkoja.

Mit? siisteyteen Siperian talonpoikien luona tulee, niin on se aivan tyydytt?v??. Joka kerta kuin siperialainen talonpoika astuu p?yt??n, pesee h?n k?tens?. Talouskalut pidet??n huolellisesti puhtaina. Siirtolaiset, jotka ovat muuttaneet Euroopan puolelta, ovat sit? vastoin eritt?in ep?siistej?. My?skin luulen ett? varallisemmatkin asukkaat Siperian kaupungeissa ovat v?hemmin siisti? kuin maalaisv?est?. Mit? seurustelutapaan tulee, niin k?ytt?ytyv?t maalaisv?est??n kuuluvat henkil?t s??dyllisemmin kuin moni tshinovnikka (virkamies), joka pit?? sivistyneen seurustelutavan todistuksena juuri rohkeutta ja viel?p? julkeuttakin. Kun talonpoika polttaa paperossiaan, etsii se jotain mihink? voi panna poron, mutta herrasmies pit?? hienoon tapaan kuuluvana heitt?? poron lattialle taikka matolle. Ei s??nt?? ilman poikkeusta, mutta n?in on useimmiten.

Kun min? otin esille voita ja lihaa ruokavakastani, niin h?mm?styi Agriofovna suuresti ja kysyi enk? min? paastonnut. Kreikan-uskoisilla oli nimitt?in siihen aikaan kuuden viikon pituinen paasto. Min? vastasin etten pit?nyt itsell?ni olevan mit??n paastoamisen syyt? ja kysyin mihin heid?n tapansa paastota er?in? aikoina perustui. "Herramme Vapahtaja on niin k?skenyt", sanoi h?n ihan varmana. "Sit? h?n ei ole k?skenyt, Agriofovna, sill? meill? on sama evankelio kuin teill?, ja se ei sis?ll? mit??n sellaista k?sky?, sen tied?n." - "Sit? min? en tied?, sill? en ole kirjan-oppinut, mutta me teemme kuten meid?n is?mme ennen meit? ovat tehneet", sanoi tytt?. "Meid?n joukossamme on kyll? monia, varsinkin herrasv?ess?, jotka eiv?t paastoa niin paljo; my?skin paastotaan sotav?ess? ainoastaan lyhyemm?n aikaa", liitti talon-is?nt?.

Kun Savel-ukko oli saanut kyll?kseen keskustelusta uskonnollisissa asioissa, tulimme muihin aineihin. H?n kyseli muun muassa minun kotimaani asioista eri kohtia. Min? vastailin niihin niin hyv?sti kuin voin. Se her?tti h?ness? suurta kummastusta kun kuuli ett? omenat Suomessa ovat kymment? kertaa huokeammat kuin Siperiassa. Mutta ihan k?sitt?m?tt?m?lt? n?ytti h?nest? ett? desj?tiina peltoa voi paikoittain maksaa ainoastaan sulalle saattamisesta l?hemm? 50 ruplaa.

Kun kaikesta t?st? oli keskusteltu, oli aika l?hte? levolle. Jo kello yhden aikaan olin taas pukeissa ja kahden aikaan j?tin hyv?sti yst?v?lliselle v?elle, joka l?hteiss?ni yhten??n toisti onnentoivotuksia ja sanoja "Ivan Ivanovitsh", "znakomi" ja "pozhalusta".

T?ll? olkoon vaan sanottuna ett? jokainen, joka siihen pyrkii, voi l?yt?? yst?v?llisi? ihmisi? kaikkialla maailmassa, - Siperiassakin.