Chapter 10 Matkalla Verhne-Suetukissa kirkon vihkiminen; kirkko ja kapakka.

Muutamissa kyliss? Tomskin ja Atsinskin v?lill? asuu suomalaisia, joita min? koetan saada toimellani avustaa matkoillani, mutta n?it? on sangen vaikea tavata. Osasta he ovat my?skin kadottaneet kaiken harrastuksen Jumalaan ja jumalanpalvelukseen. Esimerkkin? sellaisesta v?linpit?m?tt?myydest? voisi er??n porvoolaisen mainita, joka asui Tomskin kuvernementissa Tishulin kyl?ss?. Minulla oli asuntoni h?nen asuntonsa viereisess? talossa, mutta h?n ei katsonut itsell??n olevan aikaa tulla jumalanpalvelukseen, vaikka h?nell? nyt ensi kertaa kuudenkolmatta vuoden p??st? oli siihen tilaisuutta.

Ainoastaan puoliv?kisin sain min? h?net saapuville. Saadakseni selv?? onko ket??n suomalaista niiss? kyliss? miss? k?yn, lupaan min? tavallisesti 20 kopeekkaa sille, joka minulle voi tuoda jonkun luteerilaisen. Kun kerran saan kiinni yhteen, niin h?n tuo kyll? sitten kaikki muut. Tavatakseni niit? maanmiehi?, jotka asuvat yleiselt? maantielt? kaukana olevissa kyliss?, maksan tavallisesti jonkun ruplan henkil?lle, joka ottaa sellaisille maanmiehille vied?kseen tietoa koska he voivat tavata minua. V?list? onnistun siten tapaamaan yhden tai pari henke?, v?list? ei tule ket??n. On melkein mahdotonta toimittaa hajallaan asuville mit??n sielunhoitoa. Useimmiten olen saapunut m??r?ttyn? p?iv?n? perille; mutta jos on tapahtunut ett? minun tuloni jonkun voittamattoman esteen kautta on my?h?stynyt, niin ovat he taas kaikki hajautuneet kun min? saavun. Vaikka olisin ihan koko vuoden matkalla, en kuitenkaan voisi tavata kaikkia piiriss?ni hajallaan asuvia suomalaisia, kun ne vaeltavat kyl?st? kyl??n. Muutamat niist? n?ytt?v?t vaativan ett? min? niin tekisin, vaikka he, kuten sanottu, sitten pit?v?t omana asianaan tahtovatko saapua heid?n l?heisyydess??n pidett?viin jumalanpalveluksiin vai ei.

Tomskin kaupungissa oleskelee muutamia ty?miehi? passilla. Heid?n t?htens? olen min? joka vuosi oleskellut siell? jonkun p?iv?n sek? pit?nyt jumalanpalveluksen ja ehtoollisen kirkossa. Er??n? vuonna oleskelin Tomskissa kahdeksan vuorokautta, mutta kahtena viime vuotena vaan nelj? ja viisi vuorokautta. Kun min? viime syksyn? m??r?sin ett? jumalanpalvelus oli pidett?v? arkip?ivin?, ei t?m? n?ytt?nyt miellytt?v?n toisia, kun he siten tulisivat olemaan poissa ty?st? puolen p?iv??!

Samassa kaupungissa olin min? tapaamassa er?st? suomalaista Vilh. Forsbergi? vankilassa. H?n oli siell? syytettyn? er??n suomalaisen naisen Elisabet Parviaisen murhasta; t?m? oli viimeksi n?hty mainitun Forsbergin seurassa ja seuraavana aamuna l?ydetty kuoliaaksi pistettyn? er??ss? puutarhassa. Syyksi tuohon tekoon arveltiin ett? Forsberg, joka varkaan k?den kautta oli kadottanut muutamia vaatekappaleita, ep?ili Parviaisen tiet?v?n kuka oli varastanut, mutta ettei t?m? ilmaissut. My?skin kuuluu Forsberg olleen syytteen-alaisena jonkun kapakoitsijan tai sentapaisen henkil?n ry?st?misen yrityksest?. Mutta kun h?n toimittaa rikoksensa selv?ll? p??ll? ja tarkoin suunnittelee ne edelt?p?in, niin voinee h?n pujahtaa irti t?st?kin asiasta; varsinkin kun Siperiassa ainoastaan kaikkien selvimm?t todistukset riitt?v?t jonkun langettamiseen. - Vuonna 1892 kuuluu Forsberg tulleen langetetuksi uudesta murhasta, ja tuomituksi pakkoty?h?n it?-Siperiassa.

Matkoillani olen aina saanut levitetyksi koko joukon kirjoja, ja voin toivoa ett? ne levitt?v?t siunausta. Sittenkuin el?m? luteerilaisissa siirtoloissa on ruvennut hiukkasen asettumaan, toivon ett? kunnollisemmat meid?n suomalaisista tulevat niit? yh? enemm?n ja enemm?n k?ytt?m??n.

* * * * *

Siirtyk??mme nyt, ilman mit??n enemp?? matkan kuvausta, Verhne-Suetukiin. Jo et??lt? voimme kuunvaloisessa y?ss? n?hd? uuden nyt vihitt?v?n kirkon torninhuipun. S?hk?sanomalla olin ilmoittanut kyl??n tuloni, sill? edellisest? vuodesta aikain oli Minusinskikin nyt s?hk?langalla yhdistettyn? muuhun maailmaan. Asuntomme saimme nytkin kuten ennen, ent. p??kirjurin herra M?llerin luona, jonka siistiss? ja yst?v?llisess? perheess? tuntee olevansa kuin kotona. Herra Jarttu ja min? ryhdyimme nyt ty?h?n yhteisesti. Me oleskelimme t??ll? Marraskuun 12 p:st? 24:een. Harvoja olivat ne p?iv?t, milloin emme pit?neet raamatunselityst? tai hartaushetke?. Minulle oli iloista ett? oli mukanani henkil?, joka voi auttaa minua virkani toimituksessa. P??juhla meid?n oleskelu-aikanamme Verhne-Suetukissa oli kirkon vihkiminen, joka tapahtui tuomiosunnuntaina. Jo lauvantaina alkoi kansaa tulemaan 25-30 virstan p??ss? olevista virolaisista ja l?ttil?isist? kylist?. Ymp?rill? olevista ven?l?isist? kylist? oli muutamia utelijaita saapunut, ja jokunen aina Minusinskista. Omitekoisen ohjelman mukaan, johon oli koottu kappaleita suomalaisesta ja saksalaisesta k?sikirjasta, toimitin min? vihkimisen. Suomalaisessa k?sikirjassa oleva kaava on minun mielest?ni eritt?in k?yh?. L?ttil?inen pastori Salith, Nizhnaja Bulankasta, autti kirkonvihkimisess?, joka tapahtui seuraavalla tavalla:

Seurakunta kokoontui ensin koulusaliin, jossa jumalanpalvelusta oli pidetty edellisin? vuosina. Virsi veisattiin, jonka j?lkeen vihkimisen toimittaja piti lyhyen puheen, joka p??ttyi kiitosrukoukseen Jumalalle siit? el?m?n sanasta, jota h?n oli antanut t?ss? huoneessa julistaa. Virsi? veisaten astui seurakunta juhlakulussa kouluhuoneesta kirkkoon. Papit ja koulunopettajat kulkivat etunen?ss? kantaen raamattua, ehtoollisastioita ja muita alttariin kuuluvia esineit?. Uuteen kirkkoon astuessa piti vihkimisen toimittaja, ennenkuin ovi avattiin, puheen seurakunnalle sanoista: Herra varjelkoon sinun sis?lle- ja ulosk?ymisesi nyt ja ikuisesti. Virren n:o 75 veisattua astuivat papit kuoriin alttarin ulkopuolelle, ja vihkimisen toimittaja puhui Matth. 16: 15-18 johdosta.

Puheen ja kirkko k?sikirjassa m??r?tyn rukouksen pidetty? luki pastori Salith 84:nnen psalmin, jonka j?lkeen kirkko saarnastuolissa ja alttarilla vihittiin siin? j?rjestyksess? kuin saksankielinen k?sikirja Ven?j?n luteerilaisia seurakuntia varten m??r??. Sitten kuin papit olivat astuneet alttarin eteen ja lausuneet siunauksen seurakunnalle, alkoi tavallinen jumalanpalvelus. Samana p?iv?n? p??siv?t sen vuoden rippikoululapset, luvultaan yksitoista ripille; sit? paitsi jaettiin ehtoollinen 256 muulle rippivieraalle.

Uudessa kirkossa on istuinpaikkoja l?hemm? kahdellesadalle hengelle, ja on se hyvin aistikkaasti rakennettu; my?skin sisustus on tyydytt?v?. Kun vaan uusi kirkko houkuttelisi suurempia joukkoja puoleensa sunnuntaisin, kuin - kyl?n kapakka. Niin kauan kuin kapakka, t?m? turmeluksen pes?, on kyl?ss?, ei ole odotettavana mit??n suurempaa hedelm?? ty?st? siveellisyyden kohottamiseksi.

Panee varmaan kummastelemaan ett? oikeus kapakanpitoon riippuu asukasten mielivallasta ja ett? enemmist?n p??t?s, my?skin niiss? kyliss? miss? on yksinomaan karkoitettuja, m??r?? asian. Sellaiset oikeudet ovat enemm?n vahingoksi kuin hy?dyksi, sill? niit? melkein aina v??rin k?ytet??n. Sek? kirkko ett? kouluhuone on Verhne-Suetukissa, ja ne ovat molemmat oikein pulskeita rakennuksia, joista etusijassa saa kiitt?? katekeetta Lindholmia.

Mutta meneek? siveellisyys eteenp?in? Onko tullut olo yht??n paremmaksi edes ulkonaisesti t?ss? siirtokunnassa? Sen pahempi t?ytyy minun ep?ill? t?t?. Kirjeess?, joka on l?hetetty Tammikuussa, kirjoittaa katekeetta Lindholm: "Sellaista paloviinantulvaa, kuin t??ll? on vallinnut t?n? jouluna, en ole ennen koskaan n?hnyt, sill? 60 puolikkoa meni kaupan kuudessa p?iv?ss?. Se edusti l?hemm? 600 ruplan raha-arvoa. Sellaiseen on rahaa kyll?." Viime vuonna kokosi kapakka kyl?st? luullakseni noin 8-9,000 ruplaa. Kuinka monen p?iv?n ty? on sit? paitsi mennyt hukkaan! Kuitenkin arvelevat kyl?n miehet olevan hyvin edullista sallia kapakkaliikett? harjoitettavan, kun kapakoitsija t?st? oikeudesta makaa 200 ruplaa kyl?n rahastoon. N?ill? 200 ruplalla maksaa kyl? nyt velkaansa kirkonrakennusrahastolle. Siten avustavat Verhne-Suetukin ukot kirkonrakennusta! Katekeetta Lindholm on hyvin paljo n?hnyt vaivaa viinan vastustamisessa ja sellaisen puolueen muodostamisessa, joka tahtoisi kapakkaa pois. H?nen ansionsa on my?s, kuten mainittu, se seikka ett? t??ll? on komea koulutalo sek? ennen kaikkea kirkko. Hra L. on my?skin ollut hyv? koulumestari, joka on osannut totuttaa lapset j?rjestykseen ja kuriin. Yhden ihmisen toimintapiiri on kuitenkin rajoitettu ja lahjat ovat monenlaiset. Lindholmin uskollinen ty? ei tule j??m??n hedelm?? tuottamatta.