Chapter 2 No.2

Bugene.

T?m? siirtola, jota Moskovan konsistoorin asiapapereissa ja kirjoissa kutsutaan nimill? Pudene tai Budene, mutta jonka nimen? kaikissa ven?l?isiss? kirjoituksissa ja papereissa on Bugene pienen samannimisen puron mukaan, jonka varrella kyl? on, syntyi siten ett? varakkaimmat suomalaiset perheet muuttivat vuonna 1848 Rishkovasta palon j?lkeen t?nne alhaisten soiden takana olevaan mets?iseen er?maahan. Bugene on Taran piiriss? Tobolin kuvernementtia, 60 virstaa l?nteen Taran kaupungista ja Irtish-joesta. Sateisina kesin? on vaikeata p??st? sinne, mutia kun on kerran sinne p??ssyt, niin el?? rauhallisesti ja turvallisemmin siell? kuin useimmissa muissa suomalaisissa siirtoloissa, sill? sen erill??n oleva asema tekee ett? varkaita siell? harvoin k?y. Sit? paitsi ei karkoitettuja ole koskaan sijoitettu sinne, vaan ne kymmenkuntaan nousevat suomalaiset karkoitetut, jotka siell? asuvat, ovat muuttaneet Bugeneen muista kylist? ja p??sseet kyl?n kirjoihin vasta sitten kun on saatu varmuutta heid?n kunnostaan ja rehellisyydest??n. Siirtolaan kuuluu kolme eri kyl??: Bugene, Matinsaimikka ja Arikova. Bugenesta Arikovaan lasketaan kolmekymment? virstaa, mutta Matinsaimikkaan vaan kaksikymment?. N?iden kylien v?lill? sek? ymp?rill? on vesiper?isi? maita, joissa on loppumaton m??r? aivan miehenkorkuista ruohoa. N?iden rummakkojen pohjana ei ole suota ja rahkaa, kuten meill?, vaan puhtainta ruokamultaa ja alla savi. Jos hiukkasenkin johdettaisiin vett? pois, niin kuivaantuisi maa mit?tt?m?ll? kustannuksella ja olisi aivan sopivaa pelloksi. Tavallisina kesin? on se hein?- ja elokuussa kuivaa. Korkeammilla paikoin kasvaa lehtimets??. Aron luonnetta ei ole maalla t?ll? seudulla, vaan on raivattava mets? pois siell? miss? tahtoo kynt?? peltoa. Peltomaa Bugenessa on samanlaatuista ja arvoista kuin Rishkovassa, s.o. ei parasta mit? Siperiassa on. Vehn?, jota paikkakunnalla v?h? kylvet??n, ei tule yht? hyv?? kuin Irtishin seuduilla ja etel?mp?n?. Sit? vastoin menestyy talviruis erinomaisen hyvin t?ss? mets?isess? ja lumisessa seudussa. Maanviljelyst? harjoittavat kuitenkin ainoastaan varakkaammat talonpojat, jota vastoin k?yhemm?t el?tt?v?t itse??n p??asiallisesti karjanhoidolla. Bugenessa on viel? monta rikasta talonpoikaa vanhasta suomalaisesta kantav?est?st?. Ahkeruudella ja s??st?v?isyydell? ovat he koonneet itselleen melkoisia varoja. Heill? on aina varastossa enemm?n viljaa kuin ymp?rist?n ven?l?isill?, jotka tarpeen tullessa usein ostavat heilt? velaksi. Monta hyvinrakennettua taloa on t?ss? siirtolassa. Nimell? "tshuhni" on t?ll? seudulla hyv? kaiku ja ven?l?iset naapurit eiv?t voi kyll? kauniilla kiitossanoilla ylist?? tshuhnien rikkautta ja hyvinvointia. Er??ll? h?yrylaiva-matkalla Irtish-joella satuin kuulemaan miten er?s ven?l?inen, joka oli k?ynyt Bugenessa, toiselle kertoi siit? melkein satumaisesta karjanpaljoudesta, mink? h?n siell? oli n?hnyt. "Jumaliste ovatkin tshuhnit varakasta v?ke? siell? soiden takana", vakuutti h?n. Sen vuoksi ovatkin usein kuntahallinnon luottamusmiehet Butakovin voolostihallituksessa usein suomalaisia. Mieshenkil?t osaavat my?skin ven?j?nkielt? ja tuntevat ven?l?isten tavat. He voivat sen vuoksi kaikkialla esiinty? yht? varmasti kuin mitk? muut ven?l?iset talonpoikaisylimykset hyv?ns?. Ymp?rill? asuvien naapurien kanssa el?v?t he mit? parhaimmassa sovussa. Niiss? kyliss? tai siirtoloissa, miss? asianlaita on toinen, ei vikaa ole etsitt?v? ven?l?isiss? vaan Siperiaan karkotetuissa suomalaisissa.

Se ??ret?n ruohonpaljous, mik? kasvaa ymp?rist?ll? monen penikulman alalla, on luonnollisesti tehnyt ett? asukkaat Bugenessa ovat antautuneet karjanhoitoon. Teurasel?imi? myyd??n suurissa m??rin Taran kaupunkiin ja kierteleville ostajille, joita tulee sinne eri seuduilta. Taran hevoset ovat hyviksi tunnettuja koko l?nsi-Siperiassa ja Bugenessa on my?skin tavattoman hyvi? hevosia. Arbatskun ja Ishimin markkinoilla myyv?t he Ven?j?lt? tulleille ostajille arvollisimmat oriinsa. Kuitenkin pit?v?t he usein hyv?? hevosta niin rakkaana, etteiv?t raahdi siit? luopua mist??n hinnasta. Sen sain kerran kokea, kun tahdoin itselleni ostaa parin samankarvaisia kauniita oriita.

Lintuja, varsinkin teeri? ja metsikanoja, pyydet??n suurissa m??rin. My?skin on hirvi? muinoin runsaasti ollut siell?, mutta kun ven?l?iset pyydystiv?t niit? tavalla, joka pikemmin oli h?vityssodan kaltaista, niin ovatkin ne nyky??n melkein sukupuutossa. Karhu vierailee seudulla jolloinkin, vaikka harvoin. Sit? vastoin lienee susi hyvin kotiutunut n?ihin metsiin, sill? viimeisell? matkalla Bugeneen n?in nelj? kappaletta ihan likell? tiet?. Ne juuri j?rsiskeliv?t jotain raatoa. Eiv?t v?hint?k??n ne h?iriintyneet toimessaan, vaikka me ajoimme ohitse tiukujen ja kellojen kanssa.

Jos miss??n niin on t??ll? runsaasti maata. Bugenen kyl?kunnalle ei ole mit??n rajoja mitattu. He saavat siis menn? mihin ja kuinka kauvas haluavat kynt?m??n itselleen peltoa ja niitt?m??n hein??. Kuitenkin on monella mieless? l?hte? t??lt? helppop??syisemmille paikoille. Mutta edut ovat niin monet t??ll?kin, ett? ei l?hd?st? sittenk??n tahdo tulla mit??n vaikka joku yksityinen sent??n on muuttanut. Viimeist? kertaa ollessani Bugenessa oli er?s mies saanut siirtymiskuumeen. H?n neuvotteli minun kanssani enk? min? ehk? voisi houkutella kymmenkuntaa suomalaista perhett? muuttamaan siihen mainioon paikkaan, jonka h?n sanoi l?yt?neens? er?maassa Irtishin it?puolella. Paikka kuului olevan korkealla yl?ng?ll?, syv?ll? aarniomets?ss?, er??n Irtishin kalarikkaan sivuhaaran varrella. Mets?ss? oli m?nty?, kuusta, seetripuuta, lehtikuusta ja lehtimets??. Ihan l?hell? oli puuton ruokamulta-"griva", 8-10 virstan pituinen, josta tulisi mit? mainiointa peltoa. Hein?? olisi siell? my?skin h?nen puheensa mukaan saatavissa ja mets?stysmaat olisivat ??rett?m?n suuria ja laadultaan parhaimpia. Mit? puuttui siis? Mutta kun h?n ei saanut niin monta perhett? muuttamaan sinne kuin olisi tarvittu, niin ei h?nen ollut mitenk??n mahdollista asettua sinne. Siin? tapauksessa ett? kymmenen à viisitoista perhett? pyyt?? jotain paikkaa, niin saavat ne sen ynn? kaikki kyl?oikeudet uudelle siirtolalle. Puheena oleva henkil? n?ytti oikein k?rsiv?n siit? ettei saanut haltuunsa t?t? h?nen mielest??n niin erinomaista paikkaa - ja kyll? olen taipuisa uskomaan, ett? asia oli niin kuin h?n sanoi.

Havumets?t Taran luona Irtishin it?puolella ovat minua aina erinomaisesti vet?neet puoleensa. Kuitenkaan en koskaan joutunut tunkeutumaan syv?lle niihin. Paikkakunnan herrasmiehilt? kuulin ett? he perheineen usein viett?v?t kes?? jonkun joen rannalla n?iss? metsiss? sek? ett? he syksyll? l?htev?t mets?stysretkille kauvas tuohon mets??n. Er?s rikas tataarilainen ruhtinas Tarassa on sit? tarkoitusta varten rakennuttanut huoneita sadan virstan p??h?n mets?n syvyyteen. Sinne matkustaa h?n joka syksy mets?st?m??n ja viipyy silloin siell? useampia viikkoja. My?skin l?htev?t Bugenen suomalaiset syys- ja lokakuussa "Urmanniin" ampumaan oravia ja pyit?. N?ill? matkoilla kuuluu usein tapahtuvan ett? mets?st?j? kulkee p?iv?kausia tiet?m?tt? miss? h?n oikeastaan on. Kun toverit, jotka mahdollisesti ovat j??neet nuotiopaikalle tai osanneet sinne takaisin, huomaavat ett? joku joukosta on eksynyt, on heill? keino, miten voivat auttaa eksyneit? tai pitk?n matkan p??h?n antaa tietoa itsest??n. He ly?v?t nimitt?in kirvespohjalla kuivanutta pyst?ss? olevaa puuta vastaan, ja sen kumean ??nen sanotaan kuuluvan ??rett?m?n kauvas, kauvemmaksi kuin pyssyn pamahdus. Sit? paitsi kuulutaan aina voivan erottaa mist? p?in t?m? ??ni tulee, jota muuten sanotaan vaikeaksi aarniomets?ss?.

Mutta ihmiset eiv?t mene aarniomets??n ainoastaan mets?st?m??n, vaan my?s kokoamaan seetrip?hkin?it?. T?m? kokoaminen, joka tapahtuu elokuussa, tuottaa suuria rahasummia paikkakunnalle. On tuskin m?kki? koko Siperiassa, johon ei hankita seetrip?hkin?it? suuriksi juhliksi, jouluksi ja p??si?iseksi. Kun vieraita tulee taloon, tarjotaan heille niit?, ja kun ven?l?isen kielenkanta on t?ysin ty?ss?, s?rkee h?n uskomattomalla taitavuudella p?hkin?n toisensa per?st?. N?m? seetrip?hkin?t ovatkin saaneet tuon kuvaavan "Siperialaisen keskustelun" nimen.

Syv?ll? aarniomets?ss? asuu ostjaakki, mutta niin kaukana ett? h?n harvoin tulee ulos Irtishin rannoille. Suuri asumaton alue on t?ll? leveysasteella Irtishin ja Obin v?lill?. Irtishin sivuhaarat kuuluvat olevan hyvin kalaisia. Kerran kertoi er?s ven?l?inen minulle ett? kaksi h?nen tuttavistaan oli l?htenyt isonpuolisella veneell?, ottaen mukaansa kalastimia, ev?st? ja suolaa, hyvin syv?lle aarniomets??n sellaista haarajokea pitkin. Kauvan ei viipynyt ennenkuin he palasivat t?ysinlastatulla veneell?. He olivat saaneet niin ??rett?m?n paljo kaloja, ett? heid?n suolansa pian loppui.

N?iss? metsiss? l?ytyy paljo muinaisj??nn?ksi?, nimitt?in suuria "kurgaaneja" eli hautakumpuja, joista toiset ovat ymp?r?idyt valleilla ja juoksuhaudoilla. Muutamat kuuluvat olevan niin kauhean suuria, ett? ne n?kyv?t kymmenen virstan p??h?n. Varsinkin on niit? Tartass-joen yl?juoksun varrella. Kun kulkee Takmitskoen kyl?st? Irtishin rannalla Kopiovan kautta Jelankkaan, niin n?kee tien varrella sellaisia j?ttil?iskurgaaneja, viel?p? toisin paikoin n?kee niit? useampia samalla kertaa.

Ven?l?isi? ja tataareja asuu nyt t??ll?, mutta mitk? kansat ennen ovat el?neet t??ll? ja j?tt?neet j?lkeens? n?m? muistomerkit, sit? ei ole kukaan selville saanut. Minun kysymykseeni mist? kansasta n?iden muistomerkkien arveltiin johtuvan, vastasi er?s kyytimies: Kertovat tshuhnia asuneen t??ll?. Mist? h?n oli tuon tiedon saanut, en tied?, mutta ett? meid?n esi-is?mme olisivat kerran maailmassa asuneet t??ll?, miss? mets?stys ja kalastus ovat olleet niin tuottavia, on kyll? todenmukaista. Suomalaiset kansat olisivat siin? tapauksessa joutuneet v?istym??n l?nteen, pohjoiseen ja koilliseen etel?st? tulevien turkkilaisten kansojen tielt?. Taran seudulla asuvat tataarit sanovat johtuvansa Bukarasta. T?m?n alueen, J??meren rannikolta pitkin Irtishi? sen l?hteille saakka, vuoriseudun Vernoin ymp?rist?ll?, jossa sanotaan asuvan ugrilaista kielt? puhuvan kansan, ja paikkakunnan sielt? l?nteen ja luoteesen pit?isi olla eritt?in t?rkeit? suomalaisille kielen- ja muinaistutkijoille.

Mutta palatkaamme tuossa tihe?ss? lehtimets?ss? Bugenen luona asuviin suomalaisiimme. Suomalaisten Inkerist? tuomat kansantavat ja kansanlaulut ovat parhaiten s?ilyneet Bugenessa. Mit? min? jouduin kuulemaan, kirjoitin min? muistiin. Kun he jo l?hes sata vuotta ovat oleskelleet Siperian syd?nmaissa, ilman mit??n vaikutusta ymp?rist?st?, lienee lauluilla jonkun verran arvoa. Lienee hauska lukijalle tulla tuntemaan muutamia niist?. Sen vuoksi olen XVII luvussa julkaissut muutamia kappaleita.

Vaikka ulkonainen turvallisuus hengen ja omaisuuden puolesta vallitsee Bugenessa sek? varallisuus my?skin on suurempi kuin muissa suomalaisissa siirtoloissa, niin on kuitenkin tiet?m?tt?myys siell? verraten suurempi kuin miss??n muussa kyl?ss?. Jotain kirkollista harrastusta osoittavat he kuitenkin itsell??n olevan. He ovat rakentaneet rukoushuoneen, hankkineet kirkonkellon ja ovat aina palkanneet jonkun joka on lukenut heille rukoushuoneessa, kastanut lapset j.n.e. N?m? lukkarit ovat kuitenkin v?list? olleet niin tiet?m?tt?mi? ett? he eiv?t ole osanneet kunnollisesti veisata virtt? eik? kirjoittaa muistiin v?est?n muutoksia. Virka-aikanani Siperiassa oli minulla tavallisesti toimitettuna joku henkil? siirtolassa, joka voi opettaa lapsia lukemaan. T?m? sai siit? palkakseen kyl?lt? niin paljo kuin entiset lukkarit olivat saaneet, ja sen lis?ksi maksoin min? heille Suomessa kootuista vapaaehtoisista varoista. Koulumestarille ostin min? talon, jossa on kaksi asuinhuonetta ja tarvittavat ulkohuoneet. Kyl? jatkoi rakennusta koulutuvalla ja sitoutui antamaan koulumestarin, jos sellainen voitaisiin saada Suomesta, viljell? kaksi desj?tinaa koulurakennuksen vieress? olevasta kyl?n ha'asta. Sit? paitsi saisi h?n kasvattaa viljaa ja niitt?? hein?? kuten kaikki muut kyl?n asukkaat, tarvitsematta maksaa mit??n kruununveroa, olla vapautettu kaikista muista ulosteoista sek? saada hiukkasen viljaa, voita j.n.e. joka talosta. Nyky??n ei ole mit??n lukkaria eik? koulumestaria seurakunnassa, joka on kyll? surullista, kun on noin sata lasta kouluij?ss?. N?ist? on muutamia jo yli kahdenkymmenen vuoden vanhoja, mutta ripille lukemattomia.

T?h?n rukoushuone-seurakuntaan kuuluu muutamia ymp?rill? olevissa ven?l?isiss? kyliss? asuvia virolaisia ja suomalaisia perheit?. Taran piiriss? asuu sit? paitsi Suomesta karkoitettuja suomalaisia, joita on hajallaan useammassa voolostissa. Mutta n?ill? ei ole vakinaista asuntoa, vaan kulkevat ty?nhaussa laajalta pitkin Siperiaa ja ovat sen vuoksi vaikeita tavata. Kuitenkin asettavat he matkansa niin ett? ovat Bugenessa siihen aikaan kun pappi on tavallisesti tavattavana siell?. Usein tapahtuu my?s ett? he matkoillansa poikkeavat pastorin luokse Omskiin.

Mutta ennenkuin min? j?t?n n?it? mets?isi? niittymaita, mainitsen my?s muutamia sanoja er??st? pienest? suomalaisesta siirtokunnasta, joka on Rishkovan ja Bugenen v?lill? ja jonka nimi on Bojarka.