Kun nyt taas joku aika oli kulunut turhaan odottaessa matkarahoja Ven?j?lt?, ja min? olin saanut hiukan s??stetyksi omista varoistani, niin p??tin min? tehd? matkan Bugenen siirtolaan Butakovskin voolostissa Taran piiri?. Tehty?ni kaikki mit? olin voinut saadakseni virkamatkoja varten m??r?ttyj? varoja, niin en voinut muuta kuin k?rsiv?llisesti odottaa parempia aikoja, vaikka se on vaikeata sek? seurakunnalle Siperiassa ett? minulle. Minulle on se sit? pahempaa, kun on tekemisiss? enimm?kseen sellaisten ihmisten kanssa, jotka kaikki asiat pahempaan p?in k??nt?v?t.

Ilmoitettuani kahta viikkoa ennen l?ht?? matkastani ja pyydetty?ni ett? sielt? tultaisiin hevosilla noutamaan Tarasta, l?ksimme me, vaimoni ja min?, h?yrylaivalla Omskista ja saavuimme kahdenkymmenen tunnin matkan j?lkeen Taraan, joka on 280 virstaa pohjoiseen Omskista. Pitkin mutkikasta jokea tulee tie noin. 400 virstan pituiseksi. T?h?n v?liin, jonka me my?t?virtaan kulimme niin lyhyess? ajassa, kului paluumatkalla kokonaista nelj? vuorokautta. T?ss? on kuitenkin huomattava ett? laivalla oli proomu hinattavana. Irtishin joki on aina mahtava, mutta suurenmoisimmalta se n?ytt?? kev?ttulvan aikana. Sen keskim??r?inen leveys on noin puoli virstaa. Nyt kun vesi oli korkealla, voi laivasta katsella kauvas ymp?rille, mutta my?hemp?n? kes?ll? ollaan niin syv?ll? jokilaaksossa ett? harvoin n?kee muuta kuin yksitoikkoisia, jyrkki? jokirantoja.

Nyt oli alinomainen n?k?ala silm?nkantamattomiin niittyjen ja peltojen yli. Mit? kauvemma tulimme Taraa kohden, sit? m?kisemm?ksi ja mets?isemm?ksi tuli maa ja jo muutamia virstoja Tarasta etel??n n?kyi aarniomets?n eli "urmannin" reuna, kuten suomalaiset siell? ven?l?isten mukaan sit? kutsuvat. T?ss? mets?ss?, jonka vertaa pituudessa ja leveydess? ei liene, vaeltaa ostjaakki viel? tuohivene p??n p??ll?, mahdottomana sivist??, ja mets?n villiel?imill? on siell? rauhallinen koti. Sellaisia paksuja honkahirsi? kuin sielt? tuodaan en ole koskaan n?hnyt. Kun olimme tulleet Taraan ja saaneet asunnon er??n siivon pikkuporvarin luona, otin ensi ty?kseni kuulustella oliko ket??n suomalaisia tullut meit? vastaanottamaan, mutta niit? ei kuulunut eik? n?kynyt. Luultiin ett? oli mahdotonta p??st? Bugeneen ja ett? syy suomalaisten poisj??miseen oli juuri t?st? seikasta etsitt?v?. Mutta koettaa t?ytyy, ajattelin, ja menin siis paikkakunnan ylh?isimm?n virkamiehen, ispravnikan eli poliisimestarin luo; t?m? virkamies on kuvern??rin ja nimismiehen v?lill?. H?n oli hyvin yst?v?llinen mutta sanoi ett? oli mahdotonta p??st? Bugeneen. Niin sanoi my?s paikkakunnan rauhatuomari, joka sattui olemaan paikalla. T?m? sanoi kerran kysyneens? er??lt? suomalaiselta, miksi he olivat ottaneet asuntonsa niin vaikeap??syisten soiden taakse ja t?m? oli vastannut: juuri sen vuoksi ett? sinne on niin vaikea p??st?.

Kun min? pysyin aikeessani siit? huolimatta kuitenkin koettaa, antoi ispravnikka minulle kirjoituksen, jossa h?n k?ski alaisiaan toimittamaan minulle hevosia sek? tarjosi minulle sotamiehen avuksi matkalla, jonka tarjouksen min? kumminkin hylk?sin.

Puolen tunnin p??st? ovat hevoset teid?n luonanne, sanoi h?n, kun min? hyv?sti-j?t?ss? kiitollisena tartuin h?nen k?teens?. Pian istuimme me kapineinemme tarantassissa, jota ajoi paljaaksi ajeltu tataarilainen, joka ei suinkaan tahtonut viivytt?? meid?n perilletuloamme. N?ytetty?mme taas voolostin kansliassa kirjoitusta ispravnikalta, saimme pian hevoset, vaikka kehoitettiin meit? ettemme l?htisi y?n selk??n. "Te j??tte varmaan kiinni suohon", arveli itsep?inen is?nt?mme, jonka oli l?hdett?v? matkaan hevosineen. Saimme nyt vaihtaa tarantassin tavallisiin kovoihin ty?k?rryihin, ottaa kolme hevosta kahden sijasta ja sittenkuin kaikki oli j?rjestyksess?, l?ksimme matkaan. Ensiksi laskettiin hyv?? vauhtia, mutta pian rupesi olemaan tie huonoa. Toinen neval?t?kk? seurasi toisen per?st? ja usein olivat hevoset aivan tarttua mutaan. Toisin paikoin taas kiskoivat hevoset, jotka kahlasivat vedess? vatsaa my?ten, k?rryj? puolim?d?nnytt? telasiltaa pitkin. Viimein tuli melkein pime? ja raskaita sadepisaroita rupesi putoilemaan mustista pilvist?.

Useampia tuntia olimme jo ajaa r?hmitt?neet suossa, ja kun kysyimme kyytimiehelt? emmek? pian tule kievariin, antoi h?n sen ik?vystytt?v?n vastauksen ett? meill? oli enemm?n kuin puoli taipaletta j?lell?, ja ett? t?m? osa tiet? oli viel? pahempaa kuin se mit? oli kuljettu. Niin meni sent??n v?hitellen eteenp?in, vaikka meill? usein oli syyt? pel?t? ett? toteutuisi mit? meille oli ennustettu, ett? nimitt?in saisimme viett?? y?mme istuen kiinni suossa. Vihdoin alkoi yksi hevosista, ja paras sit? paitsi, luopumaan liitosta, sill? sen kaviot olivat alinomaisesta kahlaamisesta tulleet niin aroiksi ett? se tuskin en?? voi jaloillaan seisoa. Koko kuorma muutettiin yksille k?rryille. Ruoskanl?im?ykset ja ajajan yksitoikkoiset huudot, kun se hoputti v?syneit? hevosiaan, kaikuivat melkein kamalilta synk?ss? er?maassa. Jumalan avulla p??semme viimeinkin er??sen ven?l?iseen kyl??n. Me koputamme porttiin ja p??st?? meid?t sis??n is?nt?v?ki, joka nousee yl?s ihan h?mm?styneen? niin odottamattomasta vieraiden tulosta. Sittenkuin kotitekoista olutta, jonka vertaista ei saa Suomessa, oli tuotu virkistykseksi, tahdottiin laittaa samovaari kuntoon, jonka me kuitenkin kielsimme, sill? p?iv?n vaivojen j?lkeen tarvitsimme parhaiten lepoa. Aamulla, niin pian kuin olimme nousseet yl?s, kestitettiin meit? taas kaikellaisilla herkullisilla leivoksilla, joita em?nt? aamupuhteen aikana oli alustanut vieraitaan varten. Y?sijastamme ja ravinnosta ei otettu mit??n maksua. Sill? t??ll? metsiss? viihtyy ja el?? vieraanvaraisuus aivan hyvin viel? t?n?p?iv?n?. Esimerkkin? t?st? ven?l?isten talonpoikien vieraanvaraisuudesta Taran seudulla tahdon mainita ett? kun palausmatkallani kulin torin poikki Tavassa, tuli er?s ven?l?inen talonpoika, tervehti hyvin yst?v?llisesti minua, sanoi olevansa hyv? yst?v? jonkun suomalaisen kanssa, selitti miss? asui ja pyysi minua olemaan niin hyv? ja tulemaan vieraaksi h?nen luokseen, kun vastedes kuljen ohitse. Kun tapaa sellaista yst?vyytt? vieraalla paikkakunnalla, niin tekee se syd?melle oikein hyv??. Ett? ven?l?iset kohtelevat erityisell? arvon-annolla ja kunnioituksella, siit? saa paljo kiitt?? saksalaisia pastoreja, jotka ennen ovat matkustelleet t??ll?. El?m?ll??n ja k?yt?ksell??n ovat he hankkineet luteerilaisille papeille hyv?n arvon Siperiassa, jota sit? vastoin ven?l?iset papit eiv?t aina nauti. Ett? moni luteerilainen pappi on ollut eritt?in tarkka nimest??n ja arvostaan, osoittaa kertomukset tarmokkaasta pastori Johanssonista, joka kolmisenkymment? vuotta sitten oli t??ll?. Kun er?s ven?l?inen kerran oli sanonut suomalaiselle: teid?n pastorinne on vaan sikopaimen, oli h?n haettanut miehen luokseen (h?n oli t?ll? kertaa mets?ss?, jossa siirtolan rajoja k?ytiin) ja antoi h?nelle kelpo vitsasaunan. Kun viel? lis?? ett? pari huonoa virkamiest? sai eron saksalaisten pastorien toimesta, niin voi ymm?rt?? ett? kansa oli saanut kunnioitusta niihin ja niiden toimintaan.

Me jatkoimme matkaa aamiaisen sy?ty?mme ja vaikka min? usein olen mennyt hyv?? vauhtia Siperiassa, niin en tied? sent??n kulkeneeni nopeammin kuin nyt. Tiet olivat tasaisia ja maa hiukan yl?v?mp??. Meill? oli vaan kolmekymment? virstaa j?lell? Bugeneen jossa meid?n is?nt?mme, joka kyyditsi meit?, sanoi olevansa tuttu.

"Suomalaiset siell? ovat rikkaita ja kelpo ihmisi?", sanoi h?n. Yksi vaikea paikka oli meill? kuljettavana, nimitt?in puolen virstan pituinen suo, jossa hevoset toisinaan vajosivat niin syv??n ett? muta nousi niiden sel?n yli. Jos n?m? suot olisivat pohjattomia tai sellaisia kuin Suomessa, niin olisi niist? mahdoton kulkea. Mutta niiss? on aina kova pohja ja kuivina kesin? ne kuivuvat niin, ett? t?ytyy tehd? kaivoja jos tahtoo elukoille vett?.

Kello kaksitoista toisena helluntaip?iv?n? saavuimme me suomalaiseen kyl??n, jonne meit? ei ollut tiedetty odottaa, sill? minun kirjeeni ei ollut viel? saapunut. Kun me tulimme postikello luokissa, niin luultiin ett? se oli zasedateli eli nimismies, jota odotettiin kyl??n samaan aikaan. Kaukaa osoitettiin meille mihin meid?n piti ottaa asunnon. Sattuikin niin onnellisesti ett? osoitus tarkoitti juuri samaa taloa, jonne me olimme aikoneet.

Eritt?in h?mm?styiv?t ihmiset meid?n tullessamme kun kuulivat meid?n sanovan "hyv?? p?iv??!" Olimme tuskin ehtineet meille osoitettuun huoneeseen sis?lle, ennenkuin se oli ihan t?ynn? ihmisi?. Kun me emme olleet eritt?in ihanan n?k?iset, ollen ylt? p??lt? ravassa ja mudassa, pyysin min? heit? j?tt?m??n meid?t hetkeksi siistim??n itse?mme. Sen tehty? p??siv?t he taas sis??n. N?m? mets?n siivot lapset tervehtiv?t meit? vuorotellen itkien ja nauraen. Er?s ukko, joka n?ytti olevansa kokeneempi kuin toiset, sanoi: "Min? sanoin heti n?hdess?ni teid?n ajavan ikkunamme ohi ett? se ei ollut zasedateli vaan varmaankin uusi pastorimme rouvineen."

Lukkari, er?s vanha virolainen, ei voinut kyllin harmita siit? etteiv?t olleet tienneet meid?n tulostamme, sill? siin? tapauksessa olisivat he kunnioittaneet meit? pienell? rukoushuoneen kellolla kyl??n tullessamme.

Tavat kyl?ss? ovat yksinkertaiset. Varkaudesta ja muista rikoksista kuulee harvoin. Ne viikot mit? me vietimme siirtolassa olivat kuin lepoa, kun vertaa niit? oleskeluun Omskissa tai muissa siirtoloissa, joissa aina hiipii ymp?rill? ihmisi?, joista ei tied? mit? heill? on mieless?. Sill? Suomesta karkotettujen joukossa on hyvin harvoja, joita ei voi laskea konnain ja roistojen kirjoihin. Mit? enemm?n tulee niit? tuntemaan, sit? huonommiksi huomaa heid?t. Vaikka ei ole minulle hauskaa antaa sellaista arvostelua maanmiehist?ni Siperiassa, niin en voi muuta. Usein kuvitellaan l?hetettyj? murhanhaluisiksi rohkeiksi miehiksi, joilla kuitenkin voi olla joku m??r? kuntoa j?lell?. Jos ne olisivatkin ainoastaan murhasta ja taposta karkotettuja, niin voisi sellainen ajatus olla oikea, mutta kun ne, kuten tunnettu, melkein kaikki ovat elinkautiseen vankeuteen tuomittuja vanhoja varkaita ja maankulkijoita, on asia aivan toinen. Ne ovat useinkin hyvin pelkureita, eritt?in liehakkaita, kateita ja luottamattomia siihen m??r??n asti, ett? toveri voi salaa hy?k?t? kimppuun ja murhata toisen, jolle on luvannut uskollisuutensa ja yst?vyytens?. Mit??n kiitollisuutta osoitetusta hyv?ntahtoisuudesta eiv?t he en?? voi tuntea. P?in vastoin, mit? enemm?n niille antaa, sit? suurempia vaatimuksia heill? on, ja julkea rahalainain kiusaaminen on tavallinen seuraus jostakin osoitetusta hyv?nteosta. Henkil?t, joille min? olen kielt?ytynyt lainaamasta rahaa, ovat l?hetelleet minulle niin h?vytt?mi? kirjeit? kuin h?vyt?n olla voi, ja t?ytyy sen pahempi sanoa, ett? sellaisia he ovat useimmat.

Suomesta tulleista ei juuri en?? kannata koettaakaan tehd? kelpo ihmisi?, mutta jotain pit?isi kuitenkin tehd?, kun he nyt kerta ovat t??ll?; ja varsinkin pit?isi huolehtia heid?n lapsistaan, ett? he saisivat paremman kasvatuksen, niin ett? ne edes oppisivat lukemaan. Pahin seikka on, ett? karkoitetut ovat vaikuttaneet eritt?in vahingollisesti niihin siirtokuntiin, joihin ne ovat l?hetetyt. Sanotaan ett? Rishkova oli ennen siivo kyl? ahkeroine ihmisineen, mutta nyt asuu siin? enimm?kseen kansaa, joka alinomaa istuu kapakassa, ja 14 à 15 vuotiset pojat voittavat, sanotaan, uudet tulokkaat konnankoukuissa ja vehkeiss?. Mit? on muuta odotettavaakaan lapsista, jotka kasvavat sellaisessa ymp?rist?ss?. Tuleeko tila koskaan paremmaksi, en tied?. Mutta varma on, ettei suomalainen seurakunta semmoisenaan kuin se nyt on, omalla voimallaan voi auttaa itse??n yl?s. Sit? t?ytyy auttaa ja asettaa paremmille jaloille toisten. Ehk? voi se puoli menn? omin avuin, varsinkin jos lakattaisiin karkoittamasta vanhoja rosvoja ja maankulkijoita. Kaikki sivistyneet ihmiset Siperiassa, jotka tuntevat, kuinka suomalaisia vankia suuressa m??r?ss? on vuosittain tullut l?nsi-Siperiaan sek? ett? ne ovat niin j?tetyt ilman mit??n hengellist? hoitoa, paheksuvat ja moittivat t?t? menetystapaa kevytmielisen? ja v??r?n? ja muuksi ei sit? voikaan katsoa. Voi sanoa ettei ole Suomen velvollisuus en?? huolehtia niist? henkil?ist?, jotka ovat ik??nkuin leikatut sen valtioruumiista ja ovat j?senin? toisessa yhteiskunnassa. Mutta kenenk?s on sitten velvollisuus pit?? huolta n?ist? eksyneist?, holhon-alaisista ihmisist?? Ehk? vastataan: luteerilaisen kirkon Ven?j?ll?. Mutta t?m? kirkko, joka suureksi osaksi on koko valtakuntaan hajoitettuja pienempi? joukkoja, joista ainoastaan harvat voivat palkata pappinsa, on sangen k?yh?. Kootaan tosin koko valtakunnassa joka vuosi rahoja Pietarissa olevaan apukassaan, pappien ja koulumestarien palkkaamiseksi n?ill? varoilla my?skin Siperiassa, mutta varat eiv?t riit?. Useita papinvirkojakin pysyy tyhjin? varojen puutteessa. Sit? paitsi ei Suomen kansa voi mill??n oikeudella vaatia, ett? t?m?n k?yh?n kassan pit?isi palkata opettajia sen entisille maanmiehille.

Kuinka t?m? ty? voitaisiin tehd? niin, ett? suomalainen seurakunta p??sisi nykyisest? onnettomasta asemastaan, en voi varmaan osoittaa itsek??n, sill? suuri vaikeus on jo siin? ett? suomalaiset asuvat hajallaan niin kaukana toisistaan olevilla paikkakunnilla. Yksi asia ainakin on selv? ja se on ett? tarvittaisiin pari kolme lasten-opettajaa, jotka olisivat vakaantuneita ja kypsi? kristittyj?, jotka my?skin voisivat kansalle lukea saarnan ja veisata jonkun virren sunnuntaisin.

Er?s seikka, jossa Suomesta tulleet suuresti voittavat Siperiassa syntyneet, on lukutaito ja kristillisyyden k?sitys. Sill? Bugenessa, jossa on paljo rikkaita ja viisaita talonpoikia, on kuitenkin harvoja, jotka osaavat ollenkaan lukea kirjaa. Ne ovat itse onnettomia siit? ett? niin on asian laita, valittavat ettei heid?n lapsiensakaan k?y paremmin, mutta heid?n valituksensa ei ole ulottunut kenenk??n korviin, joka olisi voinut auttaa heit?. Ett? heill? on harrastusta johonkin korkeampaan ja jalompaan kuin vaan siihen, mik? kuuluu ruumiin yll?pit?miseen, todistaa se, ett? he ovat rakentaneet itsellens? rukoushuoneen, ostaneet itsellens? pienen kirkonkellon sek? itse palkkaavat lukkaria, joka kykyns? mukaan koettaa pit?? huolta jumalanpalveluksen pit?misest?. Mutta ukko, joka on syntyisin virolainen, lukee kankeasti suomea eik? tunne mit??n nuottia, vaan laulaa vaan "korvakuulolta" kuten sattuu, yhden v?rsyn niin, toisen n?in. H?n valitti: kansa sanoo ett? lukkari on niin pehme?, mutta jos lapsia kurittaa lukemaan, sanotaan heti "kuka sinulle sen luvan antoi?"

Luonnollista on, ettei lukkari kykene opettamaan lapsia, kun h?n ei edes kelvolleen taida suomea. Sit? paitsi on h?n vanha ja h?pertynyt sek? ilman palkkaa kouluty?st??n. Kun min? aloin pit?m??n rippikoulua lasten kanssa siell?, oli koko opetus vaan siin?, ett? min? opetin heit? tavaamaan ja hiukkasen lukemaan sis?lt?. Lapset olivat kyll? ahkeroita ja jos olisin jatkanut heid?n kanssaan muutamia viikkoja, niin olisivat ne kyll? oppineet. Siin? toivossa ett? Jumala asettaisi niin ett? he seuraavana talvena voisivat saada jonkun opettajan, j?tin min? heid?t ripille laskematta toistaiseksi.

Toisena helluntaip?iv?n? pidin jumalanpalveluksen heid?n rukoushuoneessaan; ja kun suomalaiset t??ll? viett?v?t my?skin helluntain kolmatta ja nelj?tt? p?iv??, sain min? pit?? p?iv?-jumalanpalvelukset molempina n?in? p?ivin?. Sit? paitsi kokoonnuimme joka ilta rukoushuoneesen p?iv?n ty?n j?lkeen tutkistelemaan Jumalan sanaa. Pyh?n kolminaisuuden sunnuntaina oli rippi ja ehtoollisella k?ynti. Ehtoollisvieraiden luku oli noin sata.

Tapana, jota min? en ole muualla suomalaisten kesken huomannut oli se, etteiv?t he ainoastaan suudelleet pappia k?teen tervehtiess??n, vaan muutamat my?s lankesivat kasvoilleen laattialle. T?m? tapa tuntuu hyvin loukkaavalta, varsinkin sille, joka on tottunut pohjalaisten suoraan tapaan. Ennenkuin he meniv?t ehtoollisp?yt??n, meniv?t lapset vanhempiensa luokse ja tekiv?t samoin.

Yleens? oli ihmisill? t?ss? autiossa seudussa niin sanoakseni taitavampi k?yt?stapa kuin useimmissa kaukaisissa seurakunnissa Suomessa. Niiden kohtelijaisuus meit? kohtaan meni melkein liian kauvas. Sill? niin pian kuin tieto meid?n tulostamme oli saapunut toisiin kyliin, katsoivat varakkaammat talonpojat velvollisuudekseen tulla tervehdyksille, ja jos joku piti viipyneens? liika kauvan, niin pyysi h?n anteeksi.

Varakkain mies siirtokunnassa on kirkonis?nt?, jonka luona me asuimme, ja h?nen kolme velje??n. Kaikki ovat he kauniita, komeita miehi?, pitk?- ja mustapartaisia. Heill? on kullakin 30-40 hevosta sek? suuret, hyvinrakennetut kartanot. Melkein koko ajan mit? me siirtolassa olimme, olivat he meid?n seurassamme. Kirkonis?nt? seurasi meit? kaikkialla, viel?p? pari penikulmaa kotimatkallakin. Ne kaksi viikkoa mit? t??ll? viivyimme, kuluivat yht? hupaisesti kansalta kuin meilt?kin.

Kuten mainittu ovat muutamat kelvollisemmat karkotetuista pyyt?neet p??st? Bugeneen, sek? sinne otetut talollisiksi. Kuinka pian kunnollinen karkoitettu voi p??st? eteenp?in Siperiassa, osoittavat useat esimerkit t??lt?.

Muiden muassa tapasin siell? er??n Unkurin Ylih?rm?st?, joka taposta oli tullut vankeuteen ja pyyt?nyt p??st? Siperiaan. H?nell? oli ainoastaan viisikolmatta ruplaa tullessaan perille ja sen summan t?hden oli h?n heitt?? henkens? kahden suomalaisen k?siss?, tullessaan Bugeneen. N?m? h?nen maanmiehens?, er?s Ruuskanen ja er?s Koponen, olivat liittyneet h?neen ja tahtoneet tulla h?nelle osoittamaan tiet?, toivoen saavansa rosvota h?net. Kun h?n kuitenkin onnellisesti oli tullut Bugeneen, alkoi h?n heti ty?h?n p?iv?palkkalaisena, sill? v?lin kaataen hirsi? omia huoneita varten itselleen. Kun h?n jonkun aikaa oli oleskellut siell? ja ihmiset alkoivat huomata h?nen kelpo mieheksi, tuli h?nest? v?vy siihen taloon, jossa h?n oli asuntonsa ottanut. Parin vuoden p??st? oli h?nell? oma talo ja nyt on h?nell? viisi hevosta, kymmenkunta lehm?? sek? kaikki mit? h?n maanviljelykseens? tarvitsee. Olimme kutsutut teet? juomaan h?nen luokseen, kun olimme matkalla toisissa kyliss?. H?n asuu nimitt?in toisessa kyl?ss?, Matinsaimikassa, joka on 22 virstan p??ss? rukoushuoneesta. Kolmas kyl? Arikova taas on 30 virstan p??ss?. Kuten sanottu, Unkuri oli ahkeruudella ja s??st?v?isyydell? hankkinut eli luonut itselleen hyv?n kodin. H?nen vaimonsa oli kaunis nainen ja heill? oli useita terveit? lapsia. Parempi sanoi h?n olevan asua t??ll? kuin Suomessa, ja kun h?nell? oli kotinsa t??ll?, niin ei h?n sanonut ik?v?iv?ns?k??n t??lt?. Ainoastaan vanhempiansa kaipasi h?n.

Kun oli vanhoja ja liikkumaan kykenem?tt?mi? ihmisi? sek? kastamattomia lapsia kahdessa toisessakin kyl?ss?, niin piti k?yd? niiss? molemmissa, vaikka tiet olivat sanomattoman kehnoja. T?ytyi taas kahlauttaa parin virstan pituisia soita. Hein?nkasvu oli t??ll? eritt?in runsas ja kun n?ki lehmien k?yv?n laitumella niityill?, joiden vertaisia ei l?yd? Suomessa, niin tuli ihan kummastuneelle mielelle. Hein?aikana on tavallista ett? mies tekee nelj?ss? p?iv?ss? 25-30 kuormaa heini?.

Mit? peltomaahan Bugenessa tulee, niin on se huonompaa kuin Om-siirtokunnassa. Sill? sellaista peltomaata kuin viimeksi mainitussa paikassa on, on vaikea l?yt?? muualla. Bugenessa olisi ollut tarpeellista ojittaa peltoja, mutta sit? ei tehnyt kukaan. Jos sit? teht?isiin, olen varma ett? sato tulisi paljon suuremmaksi. Ruokamultakerros on vaan noin korttelin paksuista ja sen alla on joko valkoista tai punaista savea. Valkoisen saven sanottiin olevan hyvin v?kev?? ja pelloksi kelpaavaa. Bugenen seudulla kasvaa lehmuksia, lehtikuusia ynn? muita puulajia runsaasti. Lehmuksen niinest? tehd??n lujia k?ysi?. Hyv? hevosrotu sek? suuria lehmi?, jotka lyps?v?t aina kolme à nelj? kannua kerralla, on v?est?ll? Taran seudulla. Onneksi suomalaiselle siirtolalle on ollut se, ettei yht??n lehmi? t??ll? ole ruttoon kuollut. Siperian rutto raivoaa muuten t??ll? usein. Viime talvena kuolivat kaikki lehm?t Om-siirtokunnassa. Luultavasti johtuu tauti suureksi osaksi siit? ett? lehmi? on huonosti hoidettu talvella, sill? siperialaisilla ei ole navetoita. Lehm?, joka on ollut kipe? ja tullut hiukan paremmaksi, asetetaan heti yhteen terveiden kanssa ja kuolleet elukat kuopataan ainoastaan osaksi.

Vapaita suomalaisia otettaisiin mielell??n vastaan t?h?n siirtokuntaan.

Mainittuani ett? Tarassa pidin ripin ja ehtoollisen muutamille siell? asuville saksalaisille, voin p??tt?? matkakertomukseni. Kuitenkin tahdon viel? lis?t?, ett? ven?l?iset Taran vankilassa osoittivat sellaista suvaitsevaisuutta ett? he sallivat minun pit?? luteerilaisen jumalanpalveluksen ja ehtoollisen ven?l?isess? kirkossa siell?. Vankien joukossa tapasin siell? er??n Kauhavalaisen, joka oli karannut aina Sahalinista saakka, jonne h?net oli viety murhasta. Nyt ei h?n ollut ilmoittanut nime??n eik? mist? h?n oli. Tuomionsa oli h?n saanut, joka oli viiden vuoden karkoitus it?-Siperiaan ja viisikolmatta paria raippoja.

Tyytyv?inen n?ytti h?n olevan tuomioon, sill? h?n oli voittanut sen mit? karkaamisellaan tarkoittikin. H?n oli nimitt?in siten saanut lyhennetyksi monta vuotta rangaistusajastaan. Omituiselta tuntui minusta, ett? h?n uskalsi niin suoraan uskoa salaisuutensa minulle, jonka h?n n?ki ensimm?ist? kertaa, pelk??m?tt? ett? min? ilmoittaisin h?nen nimens? tai niin toisin. Muun muassa kertoi h?n pari vuotta sitten istuneensa yhden talven samassa vankilassa kuin "Napolan ukko", joka siis viel? n?ytt?? olevan elossa. Haapoja istui viime talven Ishimin vankilassa ja l?hetettiin sielt? it?-Siperiaan. Kun lis??n ett? Sutki el?nee Verhne-Suetukissa, niin olen maininnut tunnetuimmat pahantekij?t Suomesta. Siihen loppup??t?kseen ovat kaikki varkaat tulleet t??ll?, ettei ollenkaan k?y tavalliselta varkaalta laatuun varastaminen Siperiassa.

Haapoja kuuluu is?llisesti varoittaneen viime vuonna tulleita koettamastakaan. "Sill?", oli h?n sanonut, "kyll? oli minussa rohkeutta ja miehuutta, mutta ei siit? ole mit??n hy?ty?, kun ven?l?iset tulevat seip?ineen."

On kulunut talvi, jonkun verran kylmempi kuin Suomessa. Nyt on meill? mit? ihanin kes?. Kev?tkes?st? satoi pitemm?n aikaa joka y? ja p?iv?t olivat poutaisia ja l?mp?isi?. Runsasta satoa kaikin puolin voi sen vuoksi maanviljelij? itselleen odottaa.

Chapter 4 No.4

You might like