Chapter 3 No.3

Illalla istuttiin istumella,

Murehest' ei mit?n? tietty;

Va rallalla ra, va ralla ralla ra,

Murehst' ei mit?n? tietty.

Nuori mies sai sitte kirjasen,

Ett' oli kultansa sairas;

Va rahalla ra j. n. e.

K?vi h?n sitte kammariin,

Puki siell? parahimmat vaatteet.

Meni h?n sitte tallihin,

Siell' oli valkia ruuna.

Otti h?n kultaisen satulan,

Hopiaisten solkien kanssa.

Satuloitsi valkian ruunansa,

Sitoi ne hopiaiset solet.

L?ksi h?n sitte ajamaan,

Ajoi seitsem?n peninkuormaa,

Yhten? kauniina kes?isen? y?n?,

Kun moni makiasti nukkuu.

Tuli h?n viheri?h?n lehtohon,

Kuuli kun lintuset lauloi.

"Mit? te linnut niin suruisesti

T??ll? nyt lauleletta?"-

"Sit?p? linnut me suruisesti

T??ll? nyt laulelemma:

Sairas on nuoren miehen morsian,

Kohta jo kuollaki taisi."

Ajoi h?n v?h?n matkaa etemm?,

Kuuli h?n kellojen soivan.

Kysyi h?n kellon soittajalta:

"Kellenp? kelloja soitat?"-

"Kuollut on nuoren miehen morsian;

Sillen m? kelloja soitan."

Ajoi h?n v?h?n matkaa etemm?,

N?ki hautoa kaivettavan.

Kysyi h?n hauan kaivajalta:

"Kellenp? hautoa kaivat?"-

"Kuollut on nuoren miehen morsian;

Sillen m? hautoa kaivan."

Ajoi h?n v?h?n matkaa etemm?,

Tuli appensa kartanohon.

N?ki h?n ruumiin liinattuna

Makaavan lautojen p??ll?.

Ne posket ennen ruusunpunaiset

Olivat nyt valkia kun liina.

Katseli kalvehia kasvoja,

Ja valkehia poskia kanssa.-

"Ne oli ennen ruusunpunaiset,

Nyt ovat ne valkia kun liina."

Rupesi h?n sitte itkem?h?n,

Itki seitsem?n vuorokautta.

Seitsem?n vuorokautta itketty?

Kuoli h?n kaheksannella.

Kuollut se sitte hauattihin

Kuollehen morsiamen viereen.

Siell? he lepe?v?t vierekk??,

Her??v?t taivaassa kerran;

Va rallalla ra, va ralla ralla ra,

Her??v?t taivaassa kerran.