V?kev?t ihmiset, sellaiset kuin Martin Petrovitsh, ovat ylip??ns? hidasluontoisia, flegmatisia; Martin Petrovitsh sit? vastoin oli herkk? suuttumaan. Varsinkin koetteli h?nen k?rsimyst??n muuan Bitshkow, h?nen lankonsa, (vaimovainajansa veli), joka oli kotiintunut meid?n taloomme elleih?n juuri hovinarrinakaan, niin sy?ttil??n?. Bitshkow oli pienen? poikana saanut liikanimen Souvenir, ja Souvenir'in? h?n pysyi el?m?n ik?ns?; niin h?nt? nimittiv?t kaikki, yksin palvelijatkin, jotka kumminkin kohteliaisuudesta liittiv?t is?nnimenkin, niin ett? siit? tuli Souvenir Timofeitsh.

Oikeata nime?ns? h?n tuskin itsek??n tiesi.

Souvenir oli raukkamainen mies; jokainen h?nt? halveksi. Toisella puolen suuta ei ollut h?nell? yht??n hammasta, jonka t?hden h?nen pienet ryppyiset kasvonsa n?yttiv?t vinoilta. Aina h?nell? oli hy?rin?? ja py?rin??; milloin pist?ytyy piikain kammariin, milloin konttoriin, vuoroin menee pappilaan, vuoroin kyl?nvanhimman luokse. Kaikkialla h?nt? ajetaan pois, mutta h?n vain hartioitaan kohauttaa ja sirristelee pikkuruisia kieroja silmi?ns? ja nauraa tuommoista laihaa, ilke?t? naurua, aivan kuin vett? pullossa huljuttaisi. Niin min? aina arvelin ett? jos Souvenir'illa olisi ollut varoja, niin h?nest? olisi tullut per?ti kehno ihminen, ep?siveellinen kerrassaan, h?ijy jopa julmakin. K?yhyys h?net oli sent??n "suistanut". Juoda h?n ei saanut kuin sunnuntaisin. Siistiss? puvussa h?nt? pidettiin, ?itini k?skyst?, sill? Souvenir oli illoin h?nen kumppaninsa piketiss? tahi bostonissa. Alin-omaa h?n puhua l?p?tti: "kyll? min? siinpaikass, siinpaikass" (= siin? paikassa, heti).

- "Mit? nyt taas siinpaikass?" kys?isee ?iti usein harmissaan.

Souvenir heitt?? silloin k?det taaksep?in, s?ik?ht?? ja jupisee:

"Niinkuin k?skitte!"

Muuta ei h?nell? ollut huolta kuin kuunnella ihmisten puheita ovien takana, jaaritella sitten muille, ja paraasta p??st? irvistell? ja h?rn?t?. Ja h?rn??mist? h?n harjoitti niinkuin olisi ollut h?nelle siihen etu-oikeus, niinkuin olisi kostanut jotakin asiata ihmisille.

Martin Petrovitsh'ia h?n nimitteli veljekseen ja oli aina kuin takkiainen h?nen kimpussaan.

- "Mitenk?s te surmasitte sisareni Margareta Timofejevnan?" Niin h?n h?rn?ili Martin Petrovitsh'ia, py?rien h?nen edess??n ja hihitellen.

Kerran istui Martin Petrovitsh viile?ss? biljardihuoneessa, jossa ei viel? ollut kukaan n?hny ainoatakaan k?rp?st?, ja jota Martin Petrovitsh, helteen ja p?iv?paisteen ainainen vihamies, siit? syyst? piti suuressa arvossa. Siin? h?n istui sein?n ja biljardin v?lill?. Souvenir se pujahteli edestakaisin h?nen vatsansa ohitse, h?rn?ten h?nt? ja vinkuroiden. Martin Petrovitsh tahtoi sys?t? h?net pois edest??n ja ty?nsi ?kisti k?tens? eteenp?in. Mutta Souvenir oli kaikeksi onneksi enn?tt?nyt p??st? alta pois, veljen k?mmenet sattuivat biljardin laitaan ja niin lohkesi irti kuudelta ruuviltaan raskas, maantekoinen biljardi. Millaiseksi olisikaan litistynyt laataksi Souvenir, jos olisi osunut n?itten uhkeain k?tten alle!

Download Book