Limingan tulliportin ulkopuolella oli nurmi, jota sanottiin L?ytyksi. T?ss? muutamina vuosina harjoitettiin Kajaanin komppaniaa p??llikk?in tuhansia tulimmaista kirotessa ennen kun j?ykk? ja vankka kajaanilainen muuttui notkeaksi ja vilkkaaksi. Mutta t?m?n tehty? k?vikin koko sotapalvelus aivan kuin itsest?ns?. Suomen sotilas on joka aika ansainnut hyv?n maineen, miss? tarvittiin vakuutta, voimaa, urhollisuutta ja kest?vyytt?. Pahin koetuksensa on h?nell? ollut sotamenojen oppiminen.

Alip??llikk?in? kokousaikoina oli useasti majuri B...., kiivas herra, mutta arvossa pidetty upsieri; katteini F., ontuva ja riutunut, tukka koristettu, virkanuttu kulunut ja "tuhansia tulimaista" ylt?kyllin suussa; ja vihdoin luutnantti E-, jonka ruoka oli siirappi ja rinkil?t, joka pakeni naisia, mutta ei vihollista, oli aina soreassa puvussa ja tukkansa niin siev?sti pantuna ett? vaan lauvantai-vastasena y?n? tohti k?yd? maata, sill? joka lauvantai rakennettiin h?nen tukkansa sunnuntaiksi. Muut y?t nukkui h?n istuen tanakkana tuolilla, ettei sotkeisi hiuskiehkuroita korvillansa, eik? k?h?r?it? niskallansa. T?t? olisi ehk? voinut sanoa virkainnoksi, mutta eip? siit? edes ritariston-t?hte?k??n annettu. Aina h?n asui yksin maalla sivistyneiden ihmisten seurasta erill??n. Saatuansa suuren perinn?n kehoitti se lempe?luontoisen mutta k?yh?n upsierin-lesken pit?m??n huolta t?st? nuoltusta er?kk??st?, ja vihdoin kaikkein ihmeeksi k?ym??n t?m?n naisten vihaajan kanssa naimisiin. Vaan pian palasi von E- entiseen vanhanpojan-el?m??ns? ja yksin?isyyteen. Mutta rouvallensa osotti h?n aina suurinta kohteliaisuutta ja k?vi pari kertaa kuukaudessa h?nen luonansa naapuristossa tekem?ss? velvollisen "visiitin". N?m? olivat aina sangen lyhyet ja tehtiin huolellisimmassa puvussa, sellaisessa, joka tavallinen oli Kustavi III:nen aikakautena. Testamenttaamalla heitti h?n koko suuren j??nn?ksens? h?nelle perinn?ksi.

Kev?t houkutteli koko kaupungin nuorison L?ytylle. T??ll? koulupojat l?iv?t pallia opettajainsa kanssa, jotka monasti seurasivat oppaaltansa t?nne.

Joka kinkerip?iv? leikkiv?t t??ll? lapset n?rhystellen rinkil?? tai muuta makuista, ahkeruuden palkkioksi kotoa annettua. My?skin oli L?ytty nuorten tytt?jen ainoa kes?huvi. Tyt?t, joita harvoin laskettiin ?itin silmist? ik?v?iv?t kev?tt? saadaksensa L?ytyll? ik?kumppaliensa kanssa juosta lesken-leikki?. Sattuipa toisinaan siell? tapamaan lemmittyns?kin, sill? nuorisolla ei siihen aikaan ollut niin monenlaatusta tilaa toinen toistansa tavata kuin nykyisen?, paljoa vilkkaampana aikana.