Rautatie

Pakkanen paukkaa nurkissa, r?isk?? pitkin aidan selki? ja seuloo huurua puihin ja pensaihin. Aurinko kultaa kirkon ja tapulin ristej?, paistaa hauskasti h?rm?iseen koivikkoon ja valaisee joka savupatsaan, joita kiemuroitellen kumpuilee piipuista ja lakeistorvista l?helt? ja kaukaa. Tie ei ihan juuri kuolemataankaan huuda reen jalaksen alla, vaikka surullisesti ja toivottomasti se valittelee.

Kuusen latvassa kyyh?tt?? harakka, kaula lyhyen? ja paksuna, p?? h?yhenien sis?ss?. Se on jo p?iv?n valetessa m?nnik?st? y?puultaan pellon takaa liikkeelle l?htenyt, lent?nyt riihen per?itse ja navetan yli ja istuutunut pappilan puutarhaan, jossa aivan yksin??n seisoo kuusi koivujen keskess?.

Ei ole harakka viel? aamiaista saanut, ei aukea ky?kin ovi eik? n?y ajavata pappilan pihalla. Eilen hyv? piika nakkeli t?hteit? harakalle, ja eilen kun yksi hevosensa kanssa kartanolta l?hti, niin toinen tuli...

Joku tuolta sakastin per?st? nytkin ajaa-tuleekohan se?... Ei tule pihaan, j??lle k??ntyy, pappilan alaitse ajaa, vitkalleen kituuttaa j??t? pitkin, hevonen huurussa ja miehen parta... Harakan mieli k?y surulliseksi, sill? on n?lk? ja vilu ... ei nyt siallekaan naura, vanhalle yst?v?lle, joka tuolla pahnansa ovella tongiskelee ... eilen tuolle viel? saattoi nauraa, nyt ei viitsi.

Harakka vaipuu yh? syvemm?lle h?yheniens? sis??n, ei huoli kiinnitt?? huomiotaan mihink??n ... eik? ajatella mit??n.

Eik? harakka huomaa, ett? niemen takaa j??t? my?ten l?hestyy hevosmies, kohoaa t?rm?st? pihaan, seisottaa hevosensa ky?kin eteen, nyk?isee ohjaksia, ajaa viel? v?h?isen ja k??nt?? koivua kohti, joka kasvaa toisella puolen pihaa, portin pieless?.

-Ptuu!-ptuu!-

Nyt vasta harakka h?net huomaa, kikahtaa, keikahuttaa purstoaan, h?nen syd?mens? hyp?ht?? ilosta, ja h?n laskeutuu alas puutarhan aidan seip??seen.

Mies sitoo hevosensa koivuun, asettaa loimen selk??n, kaataa kauroja vasuun, panee sen eteen ja korjaa kerran viel? lointa...

-Eik?h?n tuo nyt ehk? pysyne?

Kun harakka huomaa, ett? mies poistuu ky?kkiin p?in, kopistelee jalkojaan ja aikoo astua sis??n, muuttautuu h?n portin pieless? kasvavan koivun latvaan ja katselee p?? kallellaan oksien lomasta alas. Ja kun ei miest? en?? n?y, laskeutuu h?n alimmalle oksalle ja nyt sit? jo naurattaa ... olisi siell? jo ottamista, kun vain uskaltaisi. Harakka hypp?? maahan, hevonen luimistaa korviaan, ja harakkata yh? imel?mmin naurattaa.

Rovasti seisoo kamarinsa ikkunassa ja puhaltelee pitki? savuja piipustaan lasia vasten. H?n on katsellut ja odottanut, uskaltaisiko harakka siepata jotakin. Ja odottaessaan h?n hymyilee eik? polta silloin...

-?h?h-?h?h! jopahan sai siepatuksi ... mit?h?n lie saanut...!

-Rovasti olisi niin hyv? ja ottaisi kahvia, sanoo piian ??ni sel?n takana.

-Panehan sinne p?yd?lle.-Kes-kes! nyt se taas, nyt se taas-el?p?s, eip? tamma annakaan! ... eik? se ole Korventaustan Matin tamma?

-Sen kai se lie, kosk' on itse Matti ky?kiss? ... kuuluisi olevan asiata rovastille.

-K?ske sen tulla t?nne ... mit?h?n sill' on asiaa?

-En kysynyt.

-Taitaa olla jyv?in maksussa, kosk' on s?kkej? reess? ... sano, ett? tulee ulko-oven kautta.

Rovasti istuutuu keinutuoliinsa, panee piippunsa lattialle p?yd?n jalkaa vasten pystyyn ja rupeaa juomaan kahviansa. Mutta aina h?n v?h?n v?liin ojentautuu taap?in, jotta n?kisi harakan ja Matin hevosen.

-Eip? se nyt uskallakaan en??...

Tamma on takajalallaan potkaissut, ja harakka on lent?nyt aitan katolle.

Sielt? se nyt surkein mielin alas maahan katselee.

Matti jo kolistelee porstuassa.

-Hyv?? p?iv??, herra rovasti!

-P?iv??-mit?s Matille kuuluu?

-Ei tuota mit??n erin?ist?, mit? vain rovastille ... on tuo v?h?n kuivahka ilma.

-Kaksikymment? raatia on pakkasta.-Matti istuu, onhan siin? puuta.

-Onpa tuota saanut istuakin.-Vai on kaksikymment? raatia pakkasta?-

-Eilen oli kolmekymment?.

-Vai oli eilen kolmekymment?.-

-Kotoap?ink? se Matti ajelee?

-Kotoap?inp? sit?-olisin min? arentijyv?in maksussa, jos rovastin k?visi laatuun ruveta ottamaan. Ei ole ennen tullut tuoduksi, mutta eilen sanoi Liisa: ?Mene nyt huomenna arentijyv?t viem??n ... rovasti saattaa luulla, ettet ehk? maksakaan-?

-Enn?tt??p?h?n nuo viel?-

-Kun olisi vastaanottomiest?, ajaisi suoraan makasiinin eteen,-niin sitten saisi riisua tamman sy?m??n.

-On kai siell? pirttikammarissa pehtori.-Matti tulee sitten t?nne tupakalle...

Kun Matti oli mennyt, keinutti rovasti taas tuolinsa niin, ett? n?ki ikkunasta pihalle.

Sika oli yhytt?nyt reen ja repi parhaallaan reik?? s?kin kylkeen. Loimi oli pudonnut maahan hevosen sel?st? ... sen oli yhytt?nyt toinen sika ja kieritteli sit? lumessa. Harakka hyppeli milloin minkin ymp?rill? ja ponnisteli kumpaakin vuorotellen selk??n. Tamma helisteli tiukujaan ja luimisteli.

-H?-?s!-Siat!-?rj?isi Matti jo rappusilla, tempasi kartanolta luudan varren ja juoksi h?t??n. Sai ly?dyksi selk??n sit?, joka s?kki? repi. Se vinkaisi pahasti, hypp?si syrj??n ja survaisi toista kylkeen. V?h?n matkaa ne siit? yhdess? juoksivat, j?iv?t sitten kuuntelemaan, p??t toisissaan kiinni. Mutta harakka lensi kiiruusti toiselle puolen pihamaata. Rovastista oli t?m? niin hupaista, ett? t?ytyih?n h?nen sit? ihan ??neens? nauraa.

Matti juoksi pirttiin, tuli sielt? pehtorin kanssa ja ajoi hevosensa makasiinin eteen. Siat aikoivat tulla per?st?, mutta kun Matti taas ?rj?isi ?k?isesti, eiv?t uskaltaneet. Mutta harakka liiteli kuusesta alas reen sijalle ja alkoi aamiaisensa.

On se ?ij? viel? aika vankka, vaikk' on pieni, tuumaili rovasti itsekseen, kun n?ki Matin kantavan suurta s?kki? reest? makasiiniin.-Min? en jaksaisi, vaikka olen nuorempi mies...

Rovasti alkoi keinua lyhyeen keinutuolissaan ja puhallella savuja yl?s kattoa kohti...

-Ei sill? vain ole yht??n lasta... (Rovastilla niit? oli jo seitsem?n.)

Savuympyr?t vaelsivat puolikatossa, isonivat, kohosivat ylemm?ksi, koskivat kattoon, kilpistyiv?t takaisin, hajosivat ja erisiv?t useiksi pieniksi ympyr?iksi...

- ... ei ole lapsia, vaikk' on ollut naimisissa enemm?n aikaa kuin moni muu ... kuinka kauan lie ollutkaan. Mik?h?n siin?kin lie, ett? muutamilla on, muutamilla ei?

Niin olikin, ett'ei Matilla lapsia ollut. Vaimo h?nell? oli, Liisa, muttei muuta joukkoa mit??n. Kahden asuivat he Korventaustan pieness? m?kiss? pappilan mets?saralla. Vanhoja he olivat molemmat, olivat jo olleet kauan ... ja pieni?. Pieni oli hevonenkin, tammarupukka, vaikka riski, ja pieni oli Liisan lehm?. Muusta maailmasta he eiv?t paljoa tienneet eik? muu maailma heist?. Muutamia kertoja vuodessa he vain ihmisten ilmoissa k?viv?t ... kirkossa joulunpyhin?, kolmena pyh?n? per?kk?in, juhannuksena ja pitk?n?perjantaina ripill?. Tammikuun lopulla Matti sitten tavallisesti toi arentijyv?t rovastille ja vaihtoi ruustinnalta kehruuksia Liisalle. Sill? v?lin eleliv?t he syd?nmaassaan. Matti kaatoi kev??ll? pienoisen kasken, poltti sen seuraavana kes?n? ja kylvi, muokkasi peltotilkkunsa ja pani toisen puolen rukiiksi, toisen potaatiksi. Sitten h?n hein? aikana ker?ili yhdess? Liisan kanssa ahoilta ja purojen varsilta hein?t hevoselle ja lehm?lle. Syksyn tullen ja talvikaudet pyydysteli Matti lintuja ja j?niksi?; pyssy? ei Matti ollut ikip?ivin? k?dess??n k?ytt?nyt. Liisa auttoi Mattia kesill? ulkot?iss?, ruokki talvella lehm?n, porsaan ja kissan ja kehr?si sitten mikkelist? l?htien helluntaihin saakka ruustinnalle villoja ja liinoja.-

-Viel? se on riski mies tuo Matti, sanoi pehtori, kun tuli Matin kanssa makasiinista ja Matti heitti melkein tyhj?n s?kkins? rekeen.

Matista oli aina mieleen, kun h?nt? riskiksi mieheksi sanottiin. Mutta aina h?n kuitenkin siihen virkkoi:

-Mit?p? tuota minun riskeydest?ni, vanhan miehen ... ei pid? pilkata vanhaa miest? ... riskimpih?n toki pehtori on itse.

-En toki ole ... mit? se Matti nyt sanoo ... vai ei Matti ole riski, kun kantaa sel?ss??n puolen tynn?rin s?kin.

-Eih?n siin? toki ollut kuin v?h?n p??lle kymmenen kapan.

-Onpa sit? maar siin?kin.

-Mit?s min? nyt en??, mutta toista se oli silloin nuorra miess? ollessa-...Ja Matti kertoi kiiluvin silmin saman kertomuksensa, jonka joka kerta ennenkin oli jyv?in maksussa kertonut. Se kertomus oli semmoinen, ett? kun h?n viel? renkin? ollessaan t?ss? samassa pappilassa oli kerran ollut riiht? puimassa ja kun s?kki? kannettiin riihest? aittaan, niin ei muuan renki-laiska vetelys, mik? lie ollut, vaikka oli iso-ruvennut osastaan kantamaan ... sanoi vain, ett'ei h?n jaksa.-?Eik? noita ehk? saatane ilman sinuakin?, oli Matti sanonut, v??nt?nyt s?kin kummallekin olkap??lleen ja sanonut viel? sille rengille, ett? ?jos haluttaa-hypp?? itse s?kkien p??lle, niin p??set riikyydill? pihaan...?-Silloinpa oli pehtori tuonut rovastivainajalta (t?m? nykyinen oli jo kolmas sill? sijalla Matin muistin aikaan) ... tuonut ryypyn.

-Vaan mit?p? nyt en?? jaksaisin, vanha mies ... ei minusta en?? ryypyn tienaajaksikaan.

-Ja eik? se Liisa siit? pit?en Mattiin mielistynyt? sanoi pehtori, joka ei ollut ysk?? ymm?rt?vin??n.

-Mit?h?n lie tehnyt.-Soh, tamma-

Matti k??nsi hevosensa takapihalle p?in. Pehtori hypp?si kannoille.

-Siit? pit?enp? se oli, kun Liisa ajatteli Matista, ett? tuo se nyt on se minun ... kyll? min? tied?n!

Pehtori puheli siksi n?in, kun tiesi, ett? se puhe oli Matista mieleen. Vaikka pehtori muuten oli ylpe?nlainen mies, niin v?list? h?n laski leikki?.

-Kyll? se oli, totta puhuen, siit? pit?en, kun se Liisa mielistyi minuun, vaikka ei se sit? ole kuulevinaankaan, kun sille sit? sanoo.-?El? tok', huono rahjushan olet ollut kaiken ik?si!? vaan sanoo, vaikka ei se niin ajattele.

-Eik?s se ole itse Liisa Matille tunnustanut siit? pit?en ruvenneensa h?nest? tykk??m??n?...

-Mist? se pehtori kaikki tiet???

-Niin ovat ihmiset kertoneet.

-Eik?h?n pehtori omasta p??st??n-?

-En min?-niin kuului Liisa itse sanoneen-

-Liisa itsek??-ei se sit? sanomaan mene, vaikka kyll? min? sen silti tied?n, ett? niin se oli-luuli ennen rahjusmieheksi, mutta silloinpas n?ki.-Maasta se pienikin ponnistaa.

-Liisakin oli ennen riski tytt?.

-Noo!-(Matti rep?isi rinnuksen rivakasti auki) liek? tuo nyt niink??n ... semmoinen tavallinen terve ihminen-

Matti sitoi hevosensa reen sepiin kiinni ja katseli viekkaalla silm?ll? pehtoriin...

-Ent?s pehtori-mitenk?s se on sen asian kanssa? ... kertoipa se Liisa v?h?n joulupyhin? merkinneens? ett?-

-Ett? mit??

-Ett? ky?kkipiika ja pehtori-ja yh? viekkaammin katseli Matti pehtoria...

-Min?k??-Ei! ... akkain puheita!-Pankaahan toki v?h?n enemm?n jauhoja appeeseen-

-Kyll? t?m? riitt??.

Pehtori p??tti h?mm?stytt?? Mattia uutisella, Sent?hdenh?n h?n oikeastaan oli ruvennutkin puheisiin...

-Ei taida Matti tiet??, ett? min? tulen kohta tatsuunamieheksi...

-Niin miksik? mieheksi?

-Tatsuunamieheksi.

-Mik?s mies se on se-?

-Se on semmoinen mies, joka n?ytt?? tiet?, ett? osaa kulkea, kun tulee tatsuunaan ... p?iv?ll? lakua ja y?ll? lyhty?, valkeata, jos saa ajaa sivuitse, mutta punaista, jos pit?? seisottaa.-Se on hyv? virka...

Matista se oli aivan kumma virka. Ei h?n sit? kuitenkaan pehtorille sanonut.

-No mink?t?hden se pehtori l?htee pois t?st? talosta? kysyi h?n siihen sijaan.

-Rovasti on sukua Lapinlahden inspehtorille ja min? tulen Lapinlahden kirkonkyl??n.

-Ei taideta tarvita t??ll? omassa kirkonkyl?ss? semmoista tienn?ytt?j??-? sanoi Matti.

-Mit?s sit? t??ll?, kun se on siell? se rautatie-

-Rautako tie?

-Se, joka kulkee Kajaanista Kuopioon ... ja p??see sit? my?ten ulkomaillekin, vaikka Helsinkiin, jos tahtoo.

-Sit? tiet?k??

-Niin, niin, ei muuta kuin istut vaunuun vain.

-Niin p??setk? vaikka Helsinkiin?

-Yht? kyyti?-!

-Eik? pid? sy?tt??k??n v?lill??

-Ei tarvitse ... rautatien hevoset sy?v?t juostessaan ... tiet??k?

Matti, mit? ne rautatien hevoset sy?v?t?

-En min? h?nt?-

-Ne sy?v?t halkoja-

-Elk?? toki, pehtori, vanhaa miest? ... vai juostessaan halkoja? ... en usko kuitenkaan.

-Halkoja ne sy?v?t, vakuutti pehtori.

Mutta Matti katkaisi aina kaikki puheet, kun huomasi, ett? h?nt? narrattiin ... ei h?n ollut en?? pehtoria kuulevinaankaan, puri huulensa yhteen ja ty?nsi valmiin appeen hamuilevan tammansa eteen.

Pehtorin mielest? ei en?? maksanut vaivaa ruveta selittelem??n; h?n heitti avainnipun olalleen ja l?hti vihellellen pirttiin p?in.

-Luuli saavansa narratuksi-petyit, mies parka.

Matti peitti huolellisesti hevosensa loimella ja nahkasilla ja l?hti rovastin puheille.

-Nyt ne mitattiin jyv?t ... kaksitoista kappaa ... sen verran sit? pienest? m?kist?,-sanoi Matti, kun oli tullut sis??n ja istuutunut oven suuhun sille arkulle, jossa kirkonkirjoja kinkereille kuletettiin.

-Matti istuu peremm?ksi-onhan t??ll? tuolejakin-

-Kyll? min? t?ss?kin.

-T?ss' olisi piippu ja tupakkaa on tuolla.-Rovasti toi Matille piipun ja neuvoi tupakka-astian kakluunin reunalta.

Matti pisti piippuun, raapasi tulta ja sammutti tikun hyppysiss??n ... sitten kantoi h?n sen varovasti uuniin.-V?h?n aikaa istuivat Matti ja rovasti mit??n puhumatta. Rovasti keinutti keinutuoliaan, ja Matti puhaltaa tuhutteli pieni? savuja pitk?n piipunvarren p??st?.

-Tervenn?k?s se on saanut Matti olla? kysyi sitten rovasti.

-Tervenn?h?n tuota on saanut Luojan avulla olla ... vanhuushan se kuitenkin vain v?liin tahtoo...

-Eih?n Mattia toki viel? vanhuus ... riski mies, kun kantaa viel? sel?ss??n puolen tynn?rin s?kin.

-Mist? se rovasti on sen kuullut?

-N?inh?n min? tuon omilla silmill?ni, kun kantoi sel?ss??n, niinkuin ei mit??n-

-Niinkuin ei mit??n?-Heh!-heh!-heh!-vai n?ki rovasti sen-?

-Min?, vaikka olen nuorempi mies, en jaksaisi liikauttaakaan.

-Kyll? rovasti toki jaksaisi-jaksoinhan sit? min?kin ennen nuorra miess? ollessani.-Ja Matti kertoi rovastille, ett? h?n kun t?ss? samassa pappilassa entisen rovastin aikana renkin? ollessaan kerran oli ollut riiht? puimassa, ja kun s?kki? piti riihest? makasiiniin kannettaman, niin ei muuan renki-laiska vetelys mik? lienee ollut, vaikka oli iso-ruvennutkaan osastaan kantamaan ... ei sanonut jaksavansa. Mutta silloin v??nsi Matti kaksi s?kki? selk??ns? ja sanoi viel? sille rengille, ett? ?jos tahdot, hypp?? itse viel? s?kkien p??lle, niin p??set riikyydill? pihaan?.-Pehtori oli silloin mennyt rovastin puheille ... ja v?h?n p??st? oli tullut ja sanonut, ett? rovasti oli k?skenyt ryypytell? Mattia siit? hyv?st?...

Matti katasti kulmainsa alta rovastiin. Rovasti kalisteli avaimiaan taskussaan, nousi seisoalleen, kulki pari kertaa lattian yli, veti k?den ja avaimen taskustaan ja meni lahvinsa luo. Avasi sen ... niinkuin oli joka kerta ennenkin Matin k?ydess? ja kertoessa avannut ... otti pullon ja pikarin ja k?ski Matin tulla ottamaan. Matti esteli niinkuin aina ennenkin oli estellyt ... sanoi, ett? jos menee p??h?n vanhan miehen ... mutta otti sitten kuitenkin ryypyn, niinkuin oli aina ennenkin ottanut. Rovasti pisti taas pullon ja pikarin piiloon, lukitsi lahvin, solahutti avaimet taskuunsa ja istuutui keinumaan.

Puheltiin mink? mit?kin, pidettiin v?h?n v?li?kin ja tupakoitiin.

Tuli siihen sitten rovastin ruustinnakin Mattia k?ttelem??n ja haastattelemaan...

Kysyi ruustinna, mit? Matille kuuluu ja mitenk? Liisa jaksaa.-Eih?n Matille mit??n erin?ist? ... ja hyvinh?n Liisakin jaksaa-mik?p? sill? jaksaessa, kun on leip?? ja l?mmint?...

-Pit?isi toki Matin tuoda Liisa useammin kirkkoon ... kun ei Matti k?yt? Liisaa kirkossa kuin moniaan kerran talvessa, sanoi ruustinna.

-Ei toki ole milloinkaan yhteen kertaan j??nyt ... saisihan se k?yd? pari kolmekin kertaa, jos tahtoisi.

-Eik? se tahdot?

-Ei tuo hyvin tahdokaan, kun sai lasit, ett? n?kee kirjaa itsekin katsella.

-Viel?k? Matti n?kee ilman laseja?

-Min?k??-Ei, hyv? ruustinna, en min? ole pitk??n aikaan n?hnyt ... lautaksi ly?pi, en n?e mit??n vaikka kuinka koettaisin...

-Matin pit?isi ostaa silm?lasit.

-Silm?lasitko?-Ei ... olen min? koetellut, vaan ei ole ollut k?ypi?...

Matti ei uskaltanut katsoa rovastiin. Rovasti keinui ja puhalteli savuja kattoon. Katasti vilkaisemalla Mattiin ... h?n tiesi, ett? Matti oli huonolukuinen, hyvin huonolukuinen.

-Kukapa niit? elukoita ruokkisi, jos Liisa joka pyh? k?visi kirkossa, sanoi Matti.

-Matin pit?isi ottaa piika Liisalle avuksi ... onhan Matti varakas mies...

-Mik? varakas mies min?? ... ei toki, hyv? ruustinna-kunhan leiv?ss? pysyy-

-Jolla toki kuuluu olevan rahoja velkanakin...

-Ne on niit? maailman puheita ... hyv?, kunhan leiv?ss? pysyy.

-Niin, vaan pit?isi sit? Matin kuitenkin k?ytt?? Liisaa rautatiet? katsomassa. Tokko lie Matti viel? itsek??n k?ynyt...?

-En oo k?ynyt ... onko se miss? kaukana?

-Ei se ole kaukana t??lt?. Me kun l?hdimme aamiaisilta, niin oltiin puolen p?iv?n aikana rautatiell? ... huru l?ngt ?' de' nu heller, pappa, ti' j?rnv?gen?

-Tiet??h?n Matti Lapinlahden kirkon? kysyi rovasti.

-Kyll?h?n min? sen tied?n, vaikken ole k?ynyt.

-Rautatie kulkee aivan l?hitse Lapinlahden kirkon.

-Vai sielt? se kulkee?

-Kun l?htee yhten? aamuna ajamaan, niin on jo toisena Helsingiss?.

-Vai niin sukkelaan ... viipyyk?h?n kauan, jos menee ulkomaille? ... kuuluuhan sill? sinnekin p??sev?n.

-Se on sit? my?ten, minne menee ... Ranskanmaalle enn?tt?? viidess? p?iv?ss?, jos tiukkaan ajaa.

-Ent?p?s Amerikkaan?

-Sinne ei p??se rautatiell?, kun on meri v?liss?. Matti katsoisi ... t?ss? kartalla n?kyy, ett? on t?mm?inen aava meri v?liss?, Atlantin meri...

-Niinp?h?n n?kyy.

-Mutta sukkelaan se menee ja siin? on toista kulkea kuin meid?n k?rryill? kolistellen.

-Mahtaapa olla.

-Ei t?rise ... ja menee sellaista vauhtia, ett? silmiss? vilisee.

-Mahtaapa kyll? vilist?. Ruunuko sen on laittanut?

-Ruunu.

-Ruunuhan se semmoisia-tottahan sen pit?? menn? hyv?? kyyti?, kun ruunu panee oriinsa eteen.-Vaan sit? min? t?ss? v?h?n kuitenkin, ett? onkohan se totta, kun puhuvat, ett? ne rautatien hevoset sy?v?t halkoja ... ei mahda olla, taisi vaan pehtori minua narratakseen?...

Rovasti ja ruustinna, vaikka itse viisasta v?ke?, eiv?t milloinkaan kuitenkaan nauraneet, jos joku heid?n mielest??n sattui tyhmemm?stikin puhumaan... Ja mist?p? Matti sen niin tiesik??n ja taisikaan tiet??? Ja kun ruustinna oikein ajatteli, niin olihan h?nellekin alussa tullut hevoset mieleen, kun oli kuullut rautatiest? puhuttavan,-oli h?n my?skin ajatellut: rautatie? tottahan se on tie, joka on raudasta, niinkuin maantie maasta ja mullasta...

Rovasti oli jo ylioppilaana ollessaan n?hnyt Helsingin rautatien eik? h?n en?? muistanut, mimmoiseksi h?n lie sen ensiksi ajatellut. H?nen suunsa meni v?h?n nauruun, mutta sitten h?n rupesi hiljaisesti ja maltillisesti selitt?m??n...

-Se, n?etsen, on sill? tavalla, ettei siin? hevosia tarvita ... vaunut kulkevat h?yryn voimalla ... onhan Matti n?hnyt vaunujas?

-Tokihan min? toki olen vaunuja n?hnyt!

-Ei ne ole samanlaisia kuin meill? on ... ne pit?? olla erilaisia, jotka h?yryn voimalla kulkevat.

-Kai ne pit?? olla erilaisia.

-Ne on kuin huoneita ik??n...

-Vai niinkuin huoneita ... ei nyt kiitet?!

-Ja niit? panee h?yry liikkeelle niinkuin h?yryvenheit? ... onhan

Matti n?hnyt ?Suomelan??

-N?inh?n min? tuon menn? kes?n? tuossa kirkon salmella s?tk?tt?v?n.

-Niin no, sen panee h?yry liikkeelle vett? my?ten, ja lokomotiivin eli veturin, joka vaunuja vet??, sen panee kanssa h?yry liikkeelle. Siipien sijasta pit?? vain olla py?r?t, kun se kulkee maalla.

-Niinp? kai-eih?n se miten siipiens? varassa mahtaisi maata my?ten kulkea.-

Kyll? Matti nyt ymm?rsi sen t?ydelleen, mink?lainen se oli ... semmoinen, joka oli kuin h?yryvenhe ja nostettuna py?rien p??lle.

... Mutta kyll? se oli kuitenkin v?h?n kumma laitos ... vaan tottapahan rovasti tiesi, kun oli itse n?hnyt.

-Ymm?rt??h?n Matti sen nyt?

-Kyll? min? nyt, kyll? min? nyt!...

-Niin, semmoinen se on, sanoi ruustinna.-Matti ottaisi kahvia ... ja leip?? kanssa. Kyll? Matin pit?? k?yd? sit? katsomassa ja ottaa Liisa mukaan.

Matti joi kahvia eik? vastannut mit??n.

-Eik? tuota pit?ne uskoa katsomattakin ... mit?p? tuota en?? vanha mies kaikista lysteist? ... tied?nh?n min?, mink?lainen se on, kun rovasti on selitt?nyt.

-Ei sit? osaa kukaan oikein toiselle selitt??, sanoi ruustinna,-omin silmin se n?hd? pit?? ... kyll? sit? t?ytyy k?yd? katsomassa!

-Suur' kiitosta!-Jokohan pit?nee k?yd?-?

-Kyll? ... ihan varmaan, ja ottaa Liisa mukaan.

-Mahtaa kai sen mieli ruveta sinne tekem??n, kun kuulee.

Ruustinna l?hti askareilleen, mutta rovasti ja Matti juttelivat viel? mink? mist?kin. Siit? juttelivat, kuinka paljon se ihmisj?rki ajattelee ja laittelee ja mihink? se viel? meneekin.

Ja rovasti sanoi, ett? ?kunhan se ei vain menisi yli voimainsa rimpuilemaan...?

-Ja reistailemaan, sanoi Matti.

-Kyll?h?n se on hyv?, ett? ihminen j?rke?ns? k?ytt??, joka sille on luomisessa annettu ... jos se ei vain siit? ylpeilem??n rupeaisi eik? unohtaisi kaiken antajaa,-sanoi rovasti ja lis?si, ett? Jumalan t?it?h?n ne on rautah?yryt ja rautatietkin.

-Eip?h?n ne kenenk??n muunkaan liene, my?nsi Matti.

Ja h?nt? kovin ajattelutti se kumma laitos, joka oli kuin huone ja py?r?in p??lle nostettu ... Mutta rovastia haukotutti, eik? tahtonut puhe oikein sujua en?? ... ja niin Matti heitti hyv?stins? ja l?hti.

Matti oli aika lailla hajamielinen, kun hevostaan valjasti, eik? muistanut panna suitsia hevosensa suuhun, ennenkuin oli pihan yli ajanut ja vasta ky?kin edess? erehdyksens? huomasi... Ei tammakaan ollut kiireiss??n, kun k?veli pihan yli ja k?veli viel? t?rm?st?kin j??lle laskeutuessaan.

Mutta siit? h?vytt?myydest? Matti jo tuskastui.

-Soh, tamma!-mit? sin? siin?!-n?-n?-n?!-

Vaan tamma odotti parempaa manausta ... ei ollut kuulevinaankaan, laahasi vain jalkojaan kuin vesitynn?ri? vet?ess??n.

-Ka-ka-ka! ... etk? sin? sen!-Matti riuhtaisi ohjaksia, ensin oikeaa, sitten vasenta, ja siit? tamma tiesi, ett? nyt sill? jo oli tosi mieless?. Ennenkuin oikein irtautui juoksemaan, huiskautti h?nt??ns? ... kaksi kertaa ... sill? se nyt oli kerran h?nen tapansa semmoinen. Sitten loikkasi juoksuun, kun rekikin alam?ess? takaap?in kiirehti.

Aidan sel?ll? istui harakka. Se hypp?si siit? seip??n nen??n ja p??sti imel?n naurun... ?No kyll?p? sill? nyt on lysti ... tyhj?n naurajalla?, mutisi Matti ja riuhtoi tammaansa parempaan juoksuun ... ?etk? sin? ymm?rr?, kun sinulle harakatkin nauraa-!?

Tamma juosta raksutteli j??t? pitkin, tie kitisi reen jalaksen alla, resla ritisi, ja Matti istua k?n?tti keskell? reslaa turkin kaulus pystyss?. Lyhyt p?iv? jo tehd? tuhersi h?m?r?t? ... Matti ajoi viittatiet? ja ajatteli...

Sit? Matti ajatteli, mit? rovastin ja ruustinnan kanssa oli puhunut... Vai oli se Lapinlahden kirkolla rautatie? Eip? olisi uskonut, joka ei olisi omin korvin kuullut ... ja kummapa se oli, kun ei siit? ennen ollut kuullut ... vasta kai se oli sinne tullut... Eik?h?n sit? h?yrylle en?? vett? riit?, kun jo maalle kapuaa...? Kyll? se mahtoi kumman n?k?inen olla-kummahan tuo oli jo ennest??nkin vett? pitkin s?tk?tt?ess??n ... olisikohan h?nt? k?yd? katsomassa-liek?h?n muut k?yneet kuin rovasti ja ruustinna?...

Viittatie teki niemen nen?ss? polvekkeen ja vei sitten soikeata j?rve? pitkin Talvilahden pohjukkaan, Huttulan talon rantaan. Kuta likemm? maata tultiin, sit? verkemm?sti tamma nytkytteli. Matti ei ollut kiirehtinyt pitk??n aikaan, ja tamma luuli jo saavansa k?yd? ... viel? takasillaan juoksua pani, vaikka eutset jo k?velem??n heitti ... jo takasetkin k?veli ja lautanen kohoili kuin helpotuksesta huoaten.

-Ka-ka-ka!-Tamman t?ytyi taas alkaa etusilla juoksua ... takaset viel? k?veli. Mutta kun Matti kiskaisi ohjaksia, ensin oikeaa, sitten vasenta, niin t?ytyi takastenkin yhty? yhteen tahtiin.

Matilla oli aina tapana juottaa hevostaan Talvilahden pohjukassa Huttulan talon vesiavannosta. Ja vanhalta muistilta poikkesi sinne tamma nytkin.

-Ka-ka-ka!-Matti ei olisi nyt muistanutkaan, mutta tamma vei v?kisin.

-No, meneh?n sitten! sanoi Matti ja antoi tammalle vallan.

Avannolla oli Huttulan talosta vesimies sammiota t?ytt?m?ss?.

-Mist? se Matti ajelee? kysyi vesimies.

-Kirkolta p?in ... pappilasta viimeksi, vastasi Matti ja kohosi tieroja kopistelemaan tammansa jaloista.

-Kuuluuko sit? mit??

-Eip? tuota erin?ist?.-Onkos is?nt? kotona?

-Ei oo kotona ... l?hti t?n' aamuna Lapinlahdelle.

-Taisi menn? rautatiet? katsomaan?

-On kai se jo sen ennenkin n?hnyt ... eik? lie mennyt tavaran hakuun.

-Hyvink?h?n k?yv?t is?nn?n kaupat?

-Hyvink? nuo k?ynee, en tied? ... lihovanhan tuo ainakin itse n?kyy.

-Onkos Ville k?ynyt rautatiet? katsomassa?

-Niin min?k?? ... olinhan min? tuota jo omin k?sin tekem?ss?kin.

-El?, el?...

-No ihan toki ... puolitoista vuotta, ja kohta l?hden uudelleen.

-Mink?laista ty?t? se oli?

-Olipahan kuin ojan kaivua.

Vaan sit? ei Matti uskonut. Puri huulensa yhteen eik? puhunut mit??n. Kyll?h?n h?nkin jotain tiet?? ... ettei sit? nyt niin vain narrina pidet?. Tiet??h?n h?nkin nyt sen verran rautatiest? ja sen semmoisista, ettei niiden tekeminen kuitenkaan ojan kaivua ole. Ville-l?yhk?, saattaa se ehk? osata ojaa kaivaa, mutta rautatiet? tekem??n ... ei suinkaan siihen kykene, jos ei ole sepp?.

-Onkos se Matti k?ynyt rautatiet? katsomassa?

-Mit?h?n lie tehnyt?

-Milt?s n?ytti?

-Milt?h?n lie n?ytt?nyt ... itsep?h?n parhaiten tiennet.

Ville oli jo ammentanut sammionsa vett? t?yteen ja ojensi kapan Matille.

Matti nosti vett? avannosta ja antoi tammalleen juoda,

-On se riski mies tuo Matti, kun yhdell? k?dell? nostaa t?yden vesikapan, sanoi Ville.

Matti ei puhunut siihen mit??n, mutta tunsi kuitenkin leppyv?ns?.

-Onkos Matti milloinkaan ajanut rautatiell?? kysyi taas Ville.

-Ootkos sin??

-Jo toki tavallakin ... se menee niin kiivaasti, ettei paras ori rinnalla pit?isi, jos kilpaan k?visi...

-Pit?isi, jos laukalla laskisi...

-Saattaisipa alkumatkasta pit??, jos laukalla laskisi, my?nnytteli

Ville.

Matti nosti tammalleen toisen kapallisen vett?, t?ll? kertaa vasemmalla k?dell??n.

-Pappilan pehtori se kanssa l?htee rautatielle kev?tpuoleen, sanoi

Ville.

-Sit? tuntui hokevan ... l?hteneek? eli ei.

-Me l?hdemme yhdess? ... pehtori p??see tatsuunamieheksi, mutta min? l?hden muuhun ty?h?n.

Mihink? ty?h?n se Ville?

-Tienkorjuuty?h?n ... T?st? kev?tpuoleen l?hdet??n ... olen nyt ollut Huttulassa loisina ja tehnyt mink? mit?kin, mutta kohta kun maat sulavat, niin l?hden rautatiet? korjaamaan. Eih?n se korjaamatta kest? ajaa.

-Kest?neeh?n tuo rauta?

-Seh?n se vasta ei kest?k??n ... kiskot l?htee yh? irti, niin pit?? olla aina korjaamamiehi?.-Tulkaa pois, Matti, tekin sinne ty?h?n!

-Kyll' en min? ruunun ty?h?n rupea.

-Vaan kun ruunu maksaa hyv?n palkan?

-Paljonko siell? maksetaan?

-Kaksi markkaa p?iv?lt?.

-Niinkuin parhaana hein'aikana?

-Niin toki tavallakin ... tulee pois vaan Matti ruunun ty?h?n.

-Enp? h?nt?.

-Ei se ole sen kummempaa kuin muukaan ty? ... kyll? sit? osaa tehd?.

-Kyll? kai sit? tehd? osaisi yksi niinkuin toinenkin ... vaan enp? h?nest? huoli.

-Ei taitaisi akka p??st??!

-Akkako? v?h?t min? akasta!

-Eik?s se ole v?h?n tiukka akka?

-Kyll? min? akkani tied?n ... tuossa on kappasi, heh-! vastasi Matti, v?h?n n?rk?styneen? Villen luuloista, istuutui rekeens? ja alkoi ajaa hyv?sti? sanomatta. Huttulan vesimies nosti kapan sammioonsa ja l?hti nousemaan vesitien t?rm?st? yl?s.

Matti ajaa natuutteli viittatiet? Talvilahden pohjaan, kohosi nuottikodan kohdalla maalle ja tuli v?h?n matkaa mets?tiet? kulettuaan maantielle, joka kiersi j?rven ymp?ri ja yhtyi t??ll? oikotiehen.

-Kyll? siell? k?yt?v? olisi-ajatteli Matti eik? muuta paljon ajatella osannutkaan kuin sit?, mit? oli kuullut. Rautatie ... vaikka eih?n siit? oikein tahtonut selv?? saada, mink?lainen se oli, vaikka kuinka olisi ajatellut ja arvellut ... Ja kuitenkaan Matti ei saattanut olla sit? ajattelematta, mutta ajatellessaan h?n oli taas ihan omiin ajatuksiinsa sekaantua. Se oli milloin minkin n?k?inen. V?list? oli siit? selv?n saamaisillaan, mutta sitten se muuttui. Se oli ensiksikin semmoinen, ett? oli kuin olisi ollut tuossa silmien edess? nelipy?r?iset vaunut, joissa oli isot py?r?t ja pienet py?r?t, ja ne tahtoivat aina n?ytt?? samanlaisilta kuin ne rovasti vainajan vanhat vaunut. Ja niiden edess? n?ytti olevan kaksi hevosta, kuomin alla sitten rovasti ruustinnansa kanssa ja vastap??t? nuori herra ja ry?kkyn?t; kuskipukilla istui kuski, k?det ojona, ja kuskin vieress? Matti, pienen? poikana, joka v?h?n pelk?si ja piteli k?sill??n kiinni.-V?list? ei taas ollut hevosia eik? vaunuja eik? mit??n, ennenkuin rupesi silmiss? kuvattelemaan ?Suomela?, niinkuin se olisi kulkenut maantiet? pitkin py?r?in p??ll?, isojen ja pienien, lippu kokassa seip??n nen??n sidottuna, ja per?ss? seist? t?r?tt?m?ss? kapteeni. Lotjia tuli j?less? nuoran mukana kaksi ... kolme ... ja my?t?m?ess? ne t?ytt?siv?t toisiinsa kiinni, eiv?t miehet tahtoneet saada niit? irti toisistaan. Ja rytin?? ja r?iskett? siin? oli niinkuin koko kirkkov?en ajaessa.

Matista se tahtoi tuntua unenn??lt? kaikki t?m?. Vaikka kyll? kai se niin kuitenkin oli, koska on rovastikin kerran sen semmoiseksi n?hnyt ja puhunut. Ja tottapahan ne sen niin olivat laittaneet, ne sen tekij?t, ett? hyv?sti passaa eik? my?t?m?ess? eik? m?en allakaan h?irinki? tullut. Vaan mitenk?? ... sit? Matti ei osannut itselleen selitt?? ... ja mit?p? tuota tarvitsikaan?... Eik? en?? pitk??n aikaan huolinut Matti ajatella koko asiaa, nyk?isi tammansa juoksuun ja kaivoi kukkarosta verekset piipun per?t poskeensa...

Vaan silloin tamma juostessaan haukkasi lunta tiepuolesta, ja Matti tuli ajatelleeksi, ett? onkohan sill? jano, vaikka sai Huttulan talon avannolla juoda. Ja ajatus ry?stihe taas Matin tiet?m?tt? kulkemaan avannosta sammioon, sammiosta Villeen ja Villest?-rautatiehen... Se mies oli ajanutkin rautatiet? ... liek?h?n montakin kertaa?

Kun ei tullut tarkemmin perustelluksi, mitenk? se kulkee ja mitenk? sill? ajetaan ja mink?lainen se on ... onko isot py?r?t ja pienet py?r?t niinkuin vaunuissa, vai ovatko yht? suuret vai mitenk??... Kovasti se vaan meni, kun ei parhaat juoksijat rinnalla pysyneet!... Mitenk?h?n lie kuitenkaan sen asian? eik?h?n ollut liikaa kehumista, ettei paraskaan juoksija...?

-Kyll? oli, koira viek??n, liikaa kehumista! Jos oikein pistokkaalla pitkin sivuja voitelisi riski mies kappireess? hyv?? juoksijata ja jos tie olisi yht? sile? kuin rautatie eik? vieruja mit??n ja hyv? keli, niin kyll?, koira viek??n, j?lelle j?isi raskas rumilas, vaikka kuinka s?tk?tt?isi ja sutkittaisi ... j?isih?n, perhana ollen, j?lelle, ett? livahtaisi!...

-Tamma hoi! tokko sin? tied?t, kuka sinulla ajaa ... h?h? h?h? ... kuka sinulla ... h?h ... ja Matti kohosi polvilleen reess?, l?i ohjasperill? tammaa selk??n, l?i, ja huuti joka ly?nnill?: ?h?h!?

T?t? t?mm?ist? ei ollut tammalle tapahtunut viel? milloinkaan, ja siksi se laski laukkaa, mink? kerkesi, mutta Matti ei helpottanut.

-H?h! h?h! ... hih! ... tulkoonpas ruunu kilpaan rautateineen, tulkoonpas ruunu rautateineen ... ih! ... hih! ... hih! ...-ja Matti kohotti ohjakset korkealle ilmaan, hihkui ja ajatteli, ett? ?jos olisi kello viel? aisassa ... jos olisi kello viel? aisassa!?

Ja tamma ty?nti korvat luimussa laukkaa, yl?- ja alam?et yht? kyyti? ... ja yh? sakeammin syyti lunta Matin silmille ... ja suuhunkin sit? tuli, mutta Matti ajatteli, ett? ?ann' tulla vaan!?

Viel? Marjom?en t?rm?ss?kin Valkeiskyl?lle p??stess? tamma laukkaa laski, vaikka Matti jo oli istuutunut.

-Herra is?, kun p??lle ajaa-! huusi naisihmisen ??ni hevosen edest?, ja samassa suhahti reki jonkun sivuitse, joka oli tiepuoleen hyp?nnyt...

-Kuka se siin? ei k?y tielt? pois?

-Ota hyv? mies rekeesi!

-Mik? sit? vastam?ess?!

-Kyll? min? vastam?en k?velen ... kunhan tuolla my?t?m?en puolellakaan.

Matti seisautti hevosensa. Oli tullut jo h?m?r?.

-Kah, Matlienako se ... en t?ss? h?m?riss? ... k?yk??h?n t?nne rekeen, onhan t??ll? sijaa... Matti oli tuntenut tiet? kulkevan hieroja-Lienaksi.

-Min?h?n sit?-kyll?h?n min? ... t??ll? kannoillakin ... t?m?n matkan, l??h?tti Liena Matin niskaan.-Ottakaahan nyytty rekeenne... Kun pit?? vanhan ihmisen k?vell? talvipakkasessa ... eiv?tk? antaneet hevostakaan... Is?nt? itse ajoon l?htee ... juomaretkille ... vaan mitenk?p?h?n olisi p??ssyt, jos en min? olisi syd?naloja sulatellut. Vaan se on vissi tosi, etten min? toista kertaa ... vaikka siihen paikkaan pakahtukoon ... niin en l?hde min? toista kertaa pehmittelem??n...

-Mist? se Matliena tulee?

-Huttulan tallissahan sit? ei ole hierojalle hevosta muka ... olisi pit?nyt pyh??n odottaa muka, ett? p??sisi kirkkomiesten kyydiss? omalle kyl?lle. Vaan kun oman ontermannin em?nt? jo menn? lauantaina laittoi sanat, ett? tulla vaan...

-Vai ei annettu hevosta?

-Ei annettu, enk? min? h?nt? hyvin k?rtt?nytk??n ... kun eiv?t itsest??n arvanne, niin ajattelin min?, ett?-

-Ajoonko kuului is?nt? itse l?hteneen?

-Ihan toki k?sist? l?hti ... sivut olivat viel? nykim?tt?, niin ei muuta kuin rekeen eik? kysykk??n...

-Rautatiellek? se l?hti?

-L?htip? tuo minne tahansa tuommoinen itramaha.

-Rautatielle se kuului menneen tavaroita hakemaan.-Onko Matliena k?ynyt rautatiet? katsomassa?

-Enh?n min? ... mitenk?p? sit? vanha joka paikkaan...

-Kyll? siell? pit?isi Matlienan k?yd?.

-Pit?isi kai, pit?isi kai ... kun menn? pyh?n?kin ajoi kirkon sivuitse kolmen talon v?ke? meid?n kyl?lt? sinne rautatiet? katsomaan. Lapinlahden kirkollahan sen kuuluu n?kev?n ... ei kuulu tarvitsevan edemm? menn?.

-Sielt?h?n sen n?kee.

-On kai Matti n?hnyt sen?

-Niin n?hnytk?? lieh?n tuota jo jotain n?hnyt...

-Uutten uhkainko meni Mattikin katsomaan vai oliko muuta asiaa?

-Muutakin lie ollut asiaa.

-Liek? totta, kun puhuvat, ett? ne siell? talvellakin ajavat py?rien p??ll??

-Vai niin! ... niin, niinh?n ne mahtaa ... niinh?n ne ... min? en oo talvella k?ynyt ... mik? sinne talvella.

-Sit? min?kin olen ajatellut, ett? kun Luoja antaisi kes?n, niin k?visi h?nt? katsomassa ja olisi Lapinlahden kirkossa yhdell? tiell? ... on minulla veljenpoikakin Lapinlahdella.

Maantie kulki Valkeiskyl?n l?pi. Ontermannin kuistin suussa laskeutui

Matliena kannoilta, otti nyytyn reest? ja laittoi Liisalle terveisi?.

Matti ajaa kitkutteli eteenp?in ... v?h?n maantiet? viel? ... k??ntyi sitten M?h?l?n pihan l?pi kulkemaan ja ajoi siit? pellon poikki Pitk?l?n saunan per??n... Jo kylpiv?t Pitk?l?ss?, vastan l?iske kuului, ja l?yly? h?yrysi pakkaseen.-Saunan per?st? oli jyrkk? t?rm? alas Naulalammin j??lle. Tahtoi tamman keng?tt?mi? takajalkoja v?h?n kaljamassa t?rm?ss? livett??, mutta p??sih?n tuosta, kun tasaisesti laskeutui ... ja tasaisesti tamma laskeutui.

Jo oli tullut v?hitellen pime?. Taivas jo t?hdess? tuikki, ja kumman kirkkaasti ne nyt tuikkivatkin t?n? iltana... Ja v?h?n v?li? irtaantui aina joku alasp?in liukumaan pitkin taivaan kantta.-Lammilta kohosi tie niitylle, ja siit? se pist?ytyi pilkkopime??n mets??n. Kierrellen ja kaarrellen kulki se sitten taas aukeita paikkoja, milloin ahon laitaa, milloin harjun selk??, milloin niittyj? my?ten ladolta ladolle. Pakkanen kiihtyi, tinki huurtamaan hevosen kupeet ja miehen kulmat. V?list? rasahti kuusen kylkeen, v?list? napsahti ladon nurkkaan... Matti k?n?tti reslan per?ss? turkin kaulus pystyss?. Tamma sai valtoineen kulkea tuttua tiet?, mutta Matti tarkasteli itse yh? t?hdettyv?? taivaan kantta. Iltat?hdest? l?hti silm?ns? harhailemaan, siirtyi siit? tuttuun otavaan, k?vi pohjant?hteen, tarkasteli seuliaista ja V?in?m?isen viikatetta. Mutta joka kerta, kun joku t?hti irtautui alasp?in liukumaan, sanoi Matti: ?yhyh!?, ja silloin h?n nyk?isi ohjasperist? tammaa juoksuun ... mutta ei sen enemm?n manannut, jos tamma yh? k?veli ... sill? Matti ei nyt joutanut oikein hevosestaan huolta pit?m??n...

Sit? oli Matin mielest? niin paljon kummallista t?ss? maailmassa, jota ei oikein tahtonut ymm?rt?? ... ymm?rt?neek? tuota kukaan oikein, vaikka luulevat olevansa viisaita, rovastit ja ruustinnat?... Eih?n tuota ennen ainakaan t?mm?isi? kuulunut-t?h?n aikaan sit? ei muuta kuin puhuttiin oudoista asioista, toinen toistaan kummemmista. Kunhan eiv?t maailmanlopun edell? viisastuisi liian paljon ... niin oli sanonut entinenkin rovasti, ett? maailmanlopun edell? viisastuvat ihmiset, piru niit? neuvoo ja n?ytt?? niille temppelin harjalta kaiken maailman prameuden. Mutta silloin ... ?yhyh!? ... silloin leimahtaa pitk?isen tuli id?st? ... ?yhyh!? ... ja leimahtaa hamaan ... ?yhyh!? ... l?nteen... Kovinpa ne nyt t?hdet tihe??n sielt? taivaalta ... eih?n nuo ennen niin!-Kovin Matti maailmanloppua pelk?si eik? h?n muuta pel?nnytk??n ... mutta maailmanloppu tulee niinkuin varas y?ll? ... vaan ei se nyt viel? tule, kun on varuillaan ja sit? ajattelee; silloin se tulee, kun ei sit? ollenkaan muistakkaan ... pit?isi ajatella ihmisen aina, pit?? Herra mieless??n ja h?nt? rukoilla ja avuksensa huutaa...

Tamma l?hti juoksemaan alas harjulta, josta tie laskeutui alavaan korpeen. Se oli niin synkk?? ja tuuheata kuusikkoa, ettei taivasta n?kynyt. Sielt? t??lt? rihvain v?litse joku t?ht?nen tuikahti. Sin? talvena oli iso lumitalvi, ja puut ja pensaat melkein kuin torkkuivat, latvat painuksissa lumen paljouden alla. Matti ajoi melkein kuin katoksen alla... Ja haukotuttamaan rupesi tuossa v?hitellen korven ??net?n hiljaisuus ja reen jalaksen yksitoikkoinen ritin?. Raskaalta alkoivat tuntua silm?n luomet ... hevonen ja matkan teko haihtuivat mielest? pois ja koko maailma haihtui ... kaikki ihmeet ja taivaalta tipahtelevat t?hdet.

P?? oli vaipunut reen laitaa vasten, ja Matti nukkui.

Matti n?ki unta.

Oli olevinaan pieni poikanen, semmoinen kuin oli ennen kipunapoikana ollessaan ollut pappilassa entisen rovasti vainajan aikana. Pappilan iso portti oli auki, ja Matti seisoi portin vahtina. Pehtori oli k?skenyt h?nen siin? seisomaan ja antanut k?teen kaksi lakua, punaisen ja valkean, ja sanonut, ett? ?kun n?et rovastin vaunujen sakastin per?itse ajavan, niin n?yt? silloin punaista lakua ... jos siat ovat ryytimaassa, mutta jos saat ne sielt? ajetuksi, niin n?yt? valkeata, ett? rovasti saa ajaa yht? kyyti? pihaan...? Niin oli pehtori sanonut ja vakuuttanut moneen kertaan ja mennyt itse nurkan taa piiloon ... sielt? oli sitten pilkistellyt.-Matti seisoi ja katseli lakuja ja antoi tuulen niit? heilutella. Mutta yht'?kki? kuuli h?n kirkonkellojen soivan, vaikka oli keskell? viikkoa eik? pyh?, ja kun katasti sakastin per??n, niin sielt? t?ytt? laukkaa ajaa rovastin vaunut. Vaan kuistin suussa ne seisahtuvat, ja kuski huiskuttaa k?tt??n ja huutaa, ett? ?tullako vai ei?...? Mutta silloin ei Matti muistakaan, joko on siat ajanut ryytimaasta, ja h?nelle tulee h?t? ja pelko pehtoria, ja h?n rupeaa huiskuttamaan kumpaakin lakua, ensin punaista ja sitten valkeaa ja sitten kumpaakin. Hevoset ry?st?ytyv?t kuistin suusta kohti laukkaamaan, eik? kuski saa niit? hillityksi ... vaan kun ovat v?h?n matkan p??ss? portista, niin toinen puoli portista menee kiinni, ja vaunut kolahtavat porttiin, ja kuski lent?? nokalleen maahan. Vaan silloin hy?kk?? pehtori nurkan takaa ja sivaltaa Mattia korvalle, ja kuski hypp?? maasta yl?s ja sivaltaa toiselle korvalle...

Matin tamma on saanut valtoineen juosta, ja kuta likemm? kotia se tuntee tulevansa, sit? kiivakammin se kulkee. Kun korpitie loppuu ja niitty aukeaa eteen, niin tamma panee ravia, mink? jaksaa. Mutta pellon ver?j?ll? ojentaa se h?nt?ns?, h?rh?ht?? pikaiseen hirnuntaan ja oikaisee t?ytt? laukkaa pihaan... Mutta mit?s ymm?rt?? tamma nurkkia v?ist??? ... paukahuttaa reslan laidan pirtin nurkkaan niin, ett? s?l? l?htee kummastakin. Matin p?? retkahtaa ensin toiseen reen laitaan, sitten toiseen, ja kun h?n her??, tuntee h?n, ett? h?nt? on kummallekin korvalle ly?ty.

Tamma juoksi yht? kyyti? pirtin eteen. Liisa seisoi pirtin ovella, p?resoihtu k?dess?, ja katseli kummastellen miehens? kotiintuloa.

-Soh ... so soh!-Matti harasi pime?t? silmill??n, n?ki jonkun seisovan jollakulla ovella ja heiluttavan jotakin punaista p??ns? p??ll?.

-Enh?n min? mitenk? ... meinasinhan min? ... vaan kun min?...

-Mit? sin? horiset?

-Kuka se siin? punaista heiluttaa...? el? heiluta, akka, punaista, ett? p??see tulemaan-?

-H?h? ... ett? p??see tulemaan? Kuka ei p??se tulemaan?

-Eiv?t p??se rovastin vaunut.

-Rovastin vaunut?... Se torkkuu viel?... Kuuletko, sin? nukut ja annat tamman ajaa rekesi pirtin nurkkaan!-

-Eih?n se ollut minun syyni...

-Mik? ei ollut sinun syysi?

-Ei mik??n ... itsest??nh?n se portti...

Liisa meni ja nyk?isi Mattia k?sipuolesta ja piti soihtua h?nen silmiens? edess?.

-Ukko hoi!... Yh?k? sin? horiset ... nukutko sin? viel?, vai oletko humalassa?

-Enk? nuku ... ka, mit? sin??

-No, nukuit kai ?sken, kun ajoit rekesi pirtin nurkkaan...

-El? valehtele! ... eik? sit? nukkumattakin?

-Ja miss? on hattusi?

-P??ss?h?n se ... ja Matti kopaisi p??t??n, mutta p??ss? se ei ollut.

-T?ss?h?n tuo on reess? ... panehan p??h?si, ettet edes palellu ... jos olisi tielle pudonnut ... sit? on miest?, kun nukkuu rekeens? niin, ettei tied? t?st? maailmasta!

-Pid? sin? suusi kiinni, ett? min? olen nukkunut ... tied?nh?n min? paremmin itse.

Nyt piti Liisan ihan v?kisinkin nauraa tuolle ... niinkuin se ei muka olisi nukkunut, koska tuskin viel?k??n on oikein valveilla...

-Johan min? pellon alta kuulin kuorsuusi, pilkkasi Liisa, niin sike?sti sin? nukuit, ett? pellon alta kuului kuorsuusi.

-Kuka lie kuorsannut ... min' en oo...

-Herra Jumala ... kukas siell?, jos et sin?!

-Itse oot kuorsannut...

-Vai min?? ... jopa nyt, kun tulin navetasta lypsylt? juuri...

Mutta Matti oli saanut hevosensa riisutuksi ja l?hti sit? talliin viem??n.

Liisa j?i palava p?re hampaissa reke? penkomaan...

Olipahan j??nyt jyvi? s?kin pohjaan ... eik? h?n ollut jo l?htiess??n sille sanonut, ettei tarvitse panna t?ytt? puolta tynn?ri?. Mutta sen piti vaan saada puoli tynn?ri? ... ei sanonut ilki?v?ns? v?hemp?? sel?ss??n makasiiniin kantaa. Tiet??h?n sen, tahtoo muka voimiaan n?ytt??... Eiv?tp?h?n olleet pappilassa apetta antaneet, kosk' on omat silput kuluneet ... se on se nykyinen pehtori semmoinen, mik? lie... Vitsapahan oli katkennut reslan laidasta, kun nurkkaan ajoi ... ja ent?s loimi, jopahan taas oli sika!...-Mit?? ... ja nyt n?ki Liisa jo semmoista, ett? ei kiitetty, ja h?n huusi siit? Matille talliin...

-Herra Jumala!... Matti hoi! kun on minun kehruut viel? t??ll? reen pohjalla ... jotka olivat ruustinnalle viet?v?t!... Kuuletko sin?, sen k?tys, mink? t?hden et ole antanutkaan niit? ruustinnalle?

Matti oli ruvennut apetta tekem??n tammalleen ja tuli nyt noutamaan jauhopussia reest?.

-Mink? t?hden et ole antanutkaan minun kehruuksiani ruustinnalle?

-Olenpahan...

-Vai olet?-Tuoll' olivat heinien alla nykim?tt? ... et ole liikauttanutkaan ... siin' on, heh!-ja Liisa heitti vihaisesti nyytin takaisin rekeen.

-En muistanut.

-Et muistanut! Sanoinhan ma sen, ettet muista-olisit ottanut minut mukaan, niin olisin muistanut ... siin? ne nyt ovat, ja mit?h?n ruustinna sanoo?

-Olisikohan niill? ollut kiire?

-Totta kai niill? kiire, kun min? ne kerran laitoin.

-Mik? lie t?ll? kertaa ollut, onhan tuota ennen muistanut ... olin min? ruustinnan puheillakin, mutta miten lie siin? l?htiess? haihtunut mielest?...

-Haihtunut mielest?!-Mit? sin? sill? jauhopussilla?

-Tamman appeeseen...

-Se kulkee viel? torkuksissa tuo mies ... johan siell' on apetta soimessa ... min? tein.

Matti meni takaisin talliin. Liisa otti kehruusnyytin, nahkaset ja s?kit reest? ja vei ne pirttiin.

V?h?n ajan p??st? tuli Matti tallista, tarkasteli reke??n ja n?ki, ett? oli muuan vitsas reslan laidasta katkennut ... veti sen sitten aisoista tallin sein?m?lle ja keikahdutti siihen kumolleen... Mutta ihan kuin vahingossa tuli h?n sit? siihen asetellessaan ajatelleeksi, ett? ?ei kai se nyt siit? minnekk? py?ri...? mutta sitten h?n huomasi, ett? se oli ihan j?rjet?n ajatus, eik? ymm?rt?nyt, mitenk? se semmoinen oli h?nen p??h?ns? tullut. Oli jo tupaan menem?isill??n, kun raapaisi korvallistaan ja meni sen nurkan juureen, johon oli rekens? ajanut... Olipahan s?l? siihen halennut. Matti rep?isi sen kokonaan irti, pisti sein?nrakoon ... ja sitten h?n meni pirttiin.

Liisa oli siivil?im?ss? maitoa pyttyihin p?yd?n nurkalla. Kissa kierteli h?nt? ja naukaisi aina v?liin. Matti p??steli raskaammat vaatteet p??lt??n ja painautui sitten penkille istumaan p?? k?sien varassa. Liisa vilkaisi h?neen silloin t?ll?in siivil?ns? ylitse ja ajatteli, ett? ?mik?h?n sill? nyt on?, mutta ei kuitenkaan sit? kysynyt... Olisikohan juonut ja nyt olisi kohmelossa? ... vaan ei h?n sit? ?sken suinkaan hengest? tuntenut. Tokko lie juonut ... miss?p? tuo olisi enn?tt?nytk??n, kun t?n? aamuna l?hti?... Kissa hiipi Matin luo ja hieroi hiljaa naukuen kylki??n Matin saappaihin. Mutta ei Matti ollut kissaa n?kevin??n... ?Jokin sill? on, koskei hyv?ile kissaakaan?, ajatteli Liisa...

-K?y saunaan, sanoi Liisa Matille, kun viimeist? kertaa laski maitoa siivil?n l?pi pyttyyn.

Matti harasi tukkaansa ja alkoi riisuutua saunaan. Ei puhunut mit??n, eik? Liisakaan puhunut. Pist?ytyi ovesta pihalle, ja v?h?n ajan per?st? meni Liisa j?lest?.

Ensin kuitenkin kaatoi kissan kuppiin maitoa ja asetti sen pankon eteen lattialle; p?reen h?n kanssa sytytti uuden palamaan ja sovitti sen pihtiin pankon nurkkauksessa.

Eik? pirttiin j??nyt muita kuin kissa maitoansa lakkimaan ja p?re pihdiss??n palamaan... Kissa lakki l?mmint? maitoa, siististi ja ??nett?m?sti, p?re palaa ritisi verkalleen, ja karsta k?vi sit? mukaa yh? useammalle kierteelle, kuta enemm?n piteni. Mutta kun tuli oksan kohta, suhahti siit? liekki pienen? kielekkeen? yl?s- ja alasp?in pihisem??n ... ja silloin kissan h?nn?n p?? salaper?isesti liikahti. Mutta kun se oli maitonsa lakkinut, kuppinsa nuollut ja kielens? liponut, l?hti se liikkumaan ymp?ri tupaa. Kulki kuulumattomin askelin pankolta p?yd?n luo, hiipi siit? karsinaan, kiersi takaisin pankon juureen ja siristi viheri?isi? silmi??n p?revalkeaa vastaan, naukaisten v?h?isen. Meni taas p?yd?n p??h?n, hypp?si penkille ja vainusi maitopyttyj?, mutta laskeutui taas takaisin lattialle. Pankon luona naukaisi surkeasti ja melkein kuin itse?ns? s??lien ja hypp?si pankolle. Siin? se ojenteli kaulaansa ... pitemm?ksi, pitemm?ksi ... k?vi itse yh? matalammaksi ja kavahti uunille.-P?re suhahti taas pihdiss??n pihisem??n, karsta ritisi, ja pehmoinen kehruu alkoi kuulua uunin p??lt?.

Saunassa eiv?t Matti ja Liisa paljon mit??n puhuneet. Matti oli jo lauteilla, kun Liisa tuli. Liisa hautoi vastan ja ojensi sen Matille.

-Heh, tuoss' on vasta! sanoi h?n.

-Tahdotko viel?? kysyi h?n v?h?n ajan p??st? ja l?i l?yly?.

-Ly? h?nt? viel?, sanoi Matti.

Liisa heitti herke?m?tt? vett? kiukaan kuumille kiville...

-Viel?k?s?

Kun ei Matti mit??n vastannut, niin Liisa l?i viel?.

-El? h?nt? ... huh! ... el? h?nt? ... huhhuh! en??! sanoi jo Matti ja valeli p??t??n.

-V?h??np? se nyt,-sanoi Liisa, mutta ajatteli itsekseen, ett? paljonpa sen nahka nyt sietikin.

Eiv?t Liisa ja Matti viel? iltaista sy?dess??nk??n puheisiin p??sseet. Matti s?i kokkelia, mutta unohti usein lusikkansa kuppiin eik? muistanut uutta palasta suuhunsa purra, kun oli entiset nielaissut. Liisa h?nelt? aina silloin kysyi, ett? ?mink?t?hden sin? et sy???-johon Matti pikaisesti vastasi, ett? ?sy?nh?n min??, ja s?i. Olisi Liisan tehnyt mieli h?rn?t? Mattia siit? nukkumisesta, mutta sitten h?n ajatteli, ett? ?h?rn??mm? h?nt? huomenna? ... eik? nyt h?rn?nnyt.

Sy?ty? oli Matin mieli v?h?n keve?mpi ... kovin raskas se oli ennen sy?nti? ollutkin ... saunassakin viel?. Jo ajatteli h?n mainita Liisalle jotain rautatiest?. Ei h?n kuitenkaan mit??n maininnut ... ehkei se sit? kuitenkaan uskoisi ja sanoisi unen n??ksi eli miksik? muuksi tahansa ... ainahan se sanoja l?yt??.

Ruokaa pois p?yd?lt? korjatessaan sanoi Liisa saaneensa j?niksen.

-Eip?h?n ole malttanut olla k?ym?tt? minun pyydyksill?ni, ajatteli Matti, mutta ei sanonut muuta, kuin kysyih?n hetken p??st?, mihin rautaan se oli k?ynyt...

Aidan nurkkaukseen oli k?ynyt, palon niitynpuolimmaiseen aidan nurkkaukseen eik? mets?n puolimmaiseen ... ei rautaan, vaan lankaan...

Vaan eih?n Matti muistanut siell? nyt mit??n lankaa olleenkaan ... syksyll? sulan aikana oli ollut, mutta poishan h?n ne keyrin aikaan muisteli ottaneensa...

-Etp?h?n ollut ottanut, kosk' oli j?niskin k?ynyt, sanoi Liisa ja kehaisi viel?, ett? se oli h?nen onnellaan sinne mennyt ... eik? ollut muuta kuin yksi j?lki ... ihan suoraan mets?saarekkeesta niityn poikki ... eik? vanhaa polkua mit??n.

Ei Matin en?? tehnyt mieli mit??n puhua, kun kuuli, ett? oli j?nis ihan suoraan k?ynyt kes?lliseen lankaan. Ei se hyv?? merkinnyt semmoinen ... suurten sotien ja vainovuosien edell? sit? semmoista tapahtuu, ett? t?hdet tippuvat taivaalta ja j?nikset juoksevat kes?llisiin pyydyksiin ... oikeassa menossa ne ei juokse... Ei sit? olisi kuitenkaan siit? langasta pit?nyt irti p??st?? ... siin? olisi pit?nyt antaa olla, tottapahan olisi se sen siit? korjannut, joka oli sen siihen ajanutkin...

Sama kai se oli, joka h?yryt laittoi maalle kulkemaan ja niill? ajoi ... toinen mies eik? se oikea, joka on maailmankin luonut...

-Mik? sinulla on, Matti, kun et sin? nuku? murahti Liisa unisena ja veti peitett? puoleensa.

-Nukunhan min?, sanoi Matti.

-Etp?h?n nuku ... kun olet koko y?n siin? ?hkinyt ja sinne t?nne heitell?inyt...

-Mik? lie valvottaja ... tokko lienen oikein terve.

-Viel? sinulla mik? ... ei mik??n.-Kummapa, jos ei nukuta, kun tullessaan koko matkan reess? makasi...

-En min? koko matkaa...

-On sit? puolessakin ... mut' olehan nyt vaiti ja nuku pois...

Liisaa nukutti kovin, h?n veti taas peitteen korvilleen ja nukkui...

Matti mutisi, ett? ?jos tiet?isit, niin ei sinuakaan nukuttaisi?. Mutta sitten h?n kohta itsekin nukkui.

Seuraavana aamuna noustuaan oli Matti jo aivan rauhallisella mielell? ja p??tti kertoa Liisalle siit?, mit? oli pappilassa kuullut. Mutta ei Liisa koko aamurupeamalla yhteen kohtaan seisottunut, kulki askareillaan kodassa ja navetassa. Matti paikkaili kenki??n ja ajatteli, ett? ?kerrommahan aamiaista sy?dess?-enn?tt??h?n se sen sittenkin kuulla?. Mutta kun Matti oli alkamaisillaan, l?hti Liisa taas liikkeelle, ja Matti ei tahtonut kertoa, ennenkuin Liisa oli yhteen kohtaan asettunut kuulemaan.

Matti l?hti havukasalleen tallin taa ja taivutti aina p??t??n nurkan taitse katsoakseen, eik? Liisa jo olisi herennyt k?velem?st? kodan ja pirtin v?li?. Siell? se vain k?veli... Eik? pirttik??n viel? l?mminnyt ... tokkohan se aikoikaan panna sen l?mpi?m??n t?n? aamuna? Kylm? oli tuulikin, niin ett? kyll? olisi siet?nyt panna pirtti l?mpi?m??n, ett? olisi p??ssyt k?si??n l?mmittelem??n...

Jo tuli Liisa noutamaan puita pinosta ... jopahan viimeinkin. Sitten kai se kohta rukkinsa ??reenkin istuutuu...

Kun tuuli alkoi lappaa savua lakeistorven kautta pihalle, l?hti Matti l?mmittelem??n. L?i kassaransa havutukkiin ja ajatteli, ett? ?kun ei uskone, niin olkoon uskomatta ... ei se mik??n uskonkappale olekaan?.

Uuni l?mpisi, lieska leimusi uunin suusta, ja silloin t?ll?in syttyi karsta kytem??n. Matti heitti rukkasensa pankolle, veti piipun povestaan, halkaisi p?reen ja otti sill? uunista tulta. Sitten l?mmitteli k?si??n lieskassa ja katseli ikkunain tasalla lainehtivaa savua.

Liisa oli laittautunut karsinalasin alle kehr??m??n. Matti nosti tupakkihakkurin penkin alta ja rupesi hakkaamaan tupakkia.

-Joko se nyt on kaikki polttanut, jotka toissa p?iv?n? hakkasi? kysyi

Liisa.

Eih?n toki ollut kaikkia polttanut ... muutenhan t?ss? vain l?mmitelless??n hakkaili...

Ja Matti hakkasi tupakkia ja veti vet?mist??n savuja piipustaan ... yht? kiivaammin. Kovin tavattomasti se nyt vetikin, veti niin, ett? yhten? r?tin?n? k?vi kopan sisus...

Ei se ehk? usko ... vaan jos ei usko, niin olkoon uskomatta!... Sama kai se on, uskooko tahi ei...

-Nyth?n se on Lapinlahdenkin kirkolla rautatie ... oletko kuullut?

Mutta Liisa kehr?si niin uutterasti, ja rukki hyrisi niin kovasti, ettei h?n kuullut oikein, mit? Matti sanoi.

-Niin mik? on?

Matti koetti puhua niin v?linpit?m?tt?m?sti kuin voi...

-Onpahan vain rautatie ... ovat nyt lapinlahtelaisetkin rautatien pit?j??ns? saaneet ... kuuluvat sen niille sinne tehneen, kun olivat ruunulta pyyt?neet, etteiv?t tarvitsisi hevosella ajaa mihink??n aikaan, ei kes?ll? eik? talvella... En tied?, liek? totta, min puhuivat...

-Hyv?nen aika, el? revi sit? uutta luutaa, jonka vast'ik??n panin varteen ... onhan siin? vanhempiakin! Mit? sin? siit? revit?

-Piippu on tukkeessa...

Matti oli puhuessaan vet?nyt piippunsa tukkeeseen, ja oli h?nelt? kesken puheensa tullut sopelle l?ht? varpua hakemaan.

-No, eik? siihen tarpeeseen v?lt? vanhan luudan varpu?-Niin, ett? mit? sin? sanoit niiden lapinlahtelaisten tehneen?

-Eiv?t ne ole mit??n tehneet, mutta ruunu on tehnyt niille rautatien, jota my?ten saavat menn? vaikka Helsinkiin taikka Amerikkaan.

-Minnekk??

-Amerikkaan...

-El? nyt valehtele, hyv? mies...

Liisa seisautti rukkinsa ja katseli py?r?n yli Mattia, niinkuin semmoista valehtelijaa, jonka puheissa ei ole alunkaan per??.

Mutta siit? Matti kiivastui, ja h?nelt? katkesi varpu piipun varren sis??n...

-Mit? katsot?... Kun et usko, niin puske, mutta min? menen itse ihan kohta sit? katsomaan ... on se siksi kumma katsottava, ja jos et sin? tahdo tulla yhteen matkaan, niin ole tulematta ... ei sinua kovin k?rtet?k??n...

-Sit? lapinlahtelaisten Amerikkaan l?ht??k? sin? menet katsomaan? Sielt?h?n niit? kuuluu l?htev?n Amerikkaan! Ja Liisan rukin takaa kuului pilkallinen hym?hdys.

-Enk?, kun rautatiet? ... on sit? siin?kin katsottavata...

-Eik? lie yhdenlaista katsottavata kuin se panoraama siell? pappilan pirtiss?, jota silloin k?rtit katsomaan...

-En min? ole sinua minnek??n k?rtt?nyt ... itseh?n tuota mielesi teki katsomaan...

-Ei ole tehnyt...

-Vai ei ... sep?h?n n?hd??n, kenenk? mieli t?ss? viel? minnekin tekee... Matti naurahti pilkallisesti, pitih?n h?nen v?kisinkin nauraa Liisan typeryytt?...

-Eih?n se mik??n panoraama ole, kuka t?ss? panoraamasta puhuu?

-No mik?s se on?

-Rautatieh?n se on.

-Mik?s se sitten se rautatie on? ... ei mik??n.

-Vai ei mik??n! akat ne ei ymm?rr? mit??n ... ne on niin typeri? ja lyhytj?rkisi?, ettei niill? tee mit??n ... p?ssin j?rkikin on jo pitempi kuin akkain... Vai ei rautatie ole mik??n ... mist? sin? sen tied?t paremmin kuin min?, joka olen omin korvin kuullut?

Mutta Liisa oli loukkautunut ja polki kiivakasti rukkiaan. Ja Matti hakkasi, niin ett? rouheita maahan p?lisi.

-Liisa! sanoi Matti v?h?n ajan p??st?, mutta Liisa ei vastannut.

-Liisa! sanoi Matti uudelleen.

-Niin, niin, no sano, jos sinulla on mit? sanottavata!

-Ei se taida sill? parata, jos sinulle sanookin.

-Ole sitten sanomatta!

Mutta Matti ei malttanut olla sanomatta. V?h?n ajan p??st? h?n sanoi sen, neuvoi oikein k?dest? pit?en ja herkesi hakkaamasta...

-El?h?n nyt, Liisa ... kuulehan, kun min? selit?n. Rautatie on rautatie ja maantie on maantie ... maantie on maasta ja mullasta ja rautatie raudasta...

-Ja puutie puusta ja vesitie vedest??-Ja taas kuului rukin takaa pilkallinen hym?hdys...

Mutta Matti ei suuttunut...

-El?h?n nyt, kyll? se on totta, ett? se niin on, kuin min? puhun... Et sin? mahda tiet??, mill? lailla sit? rautatiet? my?ten ajetaankaan ... luuletko, ett? hevosella?

Mutta Liisa ei luullut mit??n. Kehr?si ja kuunteli, v?list? pilkallisesti Mattiin katsellen, mutta ajatteli, ett? antaa h?nen puhua, niin kuullaan, mit? valheita se on taas uskonut.

-Ei sit? hevosella, ei toki milloinkaan! ... pit?? sen toki hevoselle muunkinlaisen tien v?ltt??... Kun kerran tehd??n raudasta tie...

-Raudasta tie? ... pyh!

Matti taas rupesi kiivastumaan...

-Raudasta, raudasta ... jos et usko, niin ole uskomatta ... rautapellist? ... hm! ... niin, niin, rautapellist? ... ja kun siit? tehd??n tie, niin pit?? olla ajopelit ja vet?j?t kanssa sit? my?ten... H?yryvenhe, semmoinen masina kuin ?Suomela?, vedet??n maalle ja pannaan py?rien p??lle, ja se kulkee tulen voimalla ja vet?? per?ss??n vaunuja ... niin isoja kuin t?m? pirtti ja viel? isompiakin ... kyll? se jaksaa vaikka mink?laisia ... eik? tie t?rise ... semmoinen se on!

-Kuka sinua, Matti parka, on nyt taas narrinaan pit?nyt?

-Ei nyt eik? ennenk??n!

-Sitten olet valehdellut omasta p??st?si ... olisit edes viisaammin valehdellut ... et osaa edes oikein valehdellakaan, mies parka.

Mattia hyk?hdytti ... herke?t siin? luulemasta, kunhan kuulet, kuka sanoi, ajatteli h?n.

-Valettako lie vai totta?... Jos lie valetta, niin ovat paremmatkin ihmiset valehdelleet ennen minua, joka muiden puheita vain kerron ... en min? itsest?ni mit??n tied?, ruustinnan puheita ne ovat, sanoi Matti n?yr?sti huokaisten ja rupesi taas tupakkia pienentelem??n.

-Ruustinnan?... Oliko ne ruustinnan puheita?

Nyt Liisan rukki jo pys?htyi, ja nyt h?nen korvansa vasta oikein aukenivat.

-Ruustinnan ja rovastin, lis?si Matti.

-El?...?

-Ruustinna ja rovasti ne sen minulle kertoivat ... en min? sit? muualta mist??n tied?.

-El?h?n ... ihanko todella?

-Ne ne kertoivat ... olivat k?yneet sit? uutten uhkain katsomassa.

-No, mit? ne kertoivat?

Nyt oli Matin aika olla mahtavana...

-Mit?k? kertoivat? Sit?, mit? min? jo kerroin, vaikka et uskonut.

-Ett?k? on siell? rautapellist? tie?

-Niin on, ja sit? my?ten kulkee py?r?in p??lle nostettu masina.

-Sek? ?Suomela??

-Se se taitaa olla ... siipien sijasta on sill? kohdalla py?r?t, isot py?r?t ja pienet py?r?t, joita kaikkia pannaan tulen voimalla liikkeelle...

-Vaan sit? min? en usko, ett? se tulen voimalla liikkeelle l?htee!

-No, niin se tekee ... niinkuin vett?kin my?ten kulkiessaan...

-Tehk??np? jos tahansa, mutta sit?p? min? en usko sit?, ett? se vett?k??n my?ten kulkiessaan...

-Etk? usko rovastia ... oletko mielest?si rovastia viisaampi?

-Enk? ole ... mutta eip? sanonut ruustinnakaan uskovansa, kun menn? kes?n? oli puhe, ett? se soutamatta kauan kulkee.

-Nytp? uskoo, kun on n?hnyt maallakin kulkevan...

-Uskooko nyt?... Jako ett? se on py?rien p??lle nostettu?... Kyll?p? sit? on rakennus!

-Mit? ne ei ruununmiehet osaa laittaa!

-Ruununmiehetk? ne ovat sen laittaneet?

-Neh?n ne!

-No mit?h?n nuo tuosta Lapinlahden kirkolle ... olisivat t?nne omalle kirkolle, niin olisi kirkossa k?ydess??n n?hnyt ... eiv?tk?h?n nuo tuota viel? t?nnekin? Kun tiet?isi, milloinka ne sen t?nne tuovat, niin menisi katsomaan...

-En tied? tuonevatko ... ei ollut puhetta siit?.

-Vai on ruustinnakin k?ynyt asian alkain katsomassa?

-Kun olivat aamusilla l?hteneet, niin olivat puolen p?iv?n aikaan olleet perill? ... sanoi viel?, ett? pit?isi minunkin k?yd? katsomassa.

-Aiotkos k?yd??

-Enp? tied? ... mit?p? min? vanha mies?

-Eik? minusta mit??n sanonut?

-Ei ollut puhetta sinusta.

-Kyll? se on kumma rakennus, jos vain se semmoinen on ... viel?k? h?net n?hnee, ennenkuin kuolee?... Vaan jos sin? valehtelet?

-Enk? valehtele ... olenko min? milloinkaan ennen valehdellut? ... saatatko sanoa?

-Et, et ... vaan eik?s se ole sinustakin kumma rakennus?

-Mik?p? se nyt niin eri kumma ... on niit? n?hty ja kuultu kummempiakin.

-Vaan eih?n toki t?mm?isi??

Mutta Matti oli mielest??n hakannut tarpeeksi tupakkia ja l?hti taas ulos havutukilleen. Kassarata havutukista irti kiskaistessaan hym?hti h?n v?h?n itsekseen... ?Uskoipahan ... ja mik?s siin? oikeassa opissa, uskoahan sit? pit?? vaikka keisarin...?

Liisa j?i yksin pirttiin. Kehr?si v?h?n aikaa, polki rukkia niin kiivakasti ja nykki kuontalosta kehr?tt?v?? niin vihaisesti, ett? se aina v?h?n p??st? k?siin katkesi... Ja sitten oli aina tuska sit? liitt?iss? ... mik? liek??n niin hauras kohta kuontaloon sattunut, kun aina v?h?n p??st? katkesi.-Eik? nauhakaan py?r?n p??ll? pysynyt!-Huonosti loukutettuja liinoja nuo pappilan liinat, kun niin pahasti p?lisev?t ... mit? lienev?tk??n kaiken maailman liinoja?... Rukki rupesi sitten taas hyrr??m??n ... yh? kiivakammin, poljin natisi, valkea naarmu py?r?ss? vilisi yhten? viivana, ja rihmaa ker?ytyi v?h?lle aikaa koko nietos rullaan. Liisa sit? sinne suoltamalla suolti, rulla nieli yh? ahnaammin, kuontalo oli melkein puolilleen kehr?ttyn? ... mutta silloin riipaisi rulla yht'?kki? kaiken rihman kitaansa ja yhteen menoon kuontalotakin pitk?n matkaa. Nauha luiskahti py?r?n p??lt?, ja Liisan piti heret? polkemasta, mutta silloin alkoi poljin laputtaa niin pahalla ??nell?, ett? sen luuli siihen paikkaan halkeavan... Ei, ei ollut koko rukista minnek??n, seisokoon nurkassa!... Ja Liisa melkein nakkasi rukkinsa nurkkaan ja meni hiili? uunista vet?m??n.-Nekin peijakkaat polttivat ... ih! ... niin ett? oli silm?t p??st? palaa...

Liisa sulki lakeisen ja katasti ikkunasta pihalle. Reki siell? oli kumollaan tallin sein?m?ll?, pohjaraudat p?iv?? vasten kiilt?en ... ja Matin kassaran k?rki vilkkui silloin t?ll?in tallin nurkan takaa...

Liisa huokaisi kovin pitk??n ... mik?h?n lie huokaisuttanut ... ei h?n sit? itsek??n oikein tiennyt. V?kin?isesti h?n meni takaisin rukkinsa ??reen ja rupesi selvittelem??n sotkuista rullaa. Kovin se oli pahasti sotkeutunut ... ja silloin rupesi aina nen?n vartta kutkuttamaan, kun sotkoksesta oli selv?n saamaisillaan...

Vaan mit?p? noista kehruista ja muista? ... kehr?sip? sit? vaikka mink? enn?tti, niin ei ne kehruut kuitenkaan perille tule, vaikka kuinka monta kertaa laittaisi... Onko kummempia kuultu?... L?htee mies viem??n kehruita eik? ole sit? ?ly?, ett? ottaisi ja antaisi? Kumma, kun jyv?ns? muisti maksaa? ... olisi nekin unohtanut yhdell? tiell??n!...

Liisa meni ja sieppasi uunilta kehruunyytyn, joka oli Matilta j??nyt ruustinnalle antamatta. Pani sen penkille viereens? ja aukaisi sen... Siin? ne nyt olivat vyyhdet ja ker?t niin hyv?ss? laitoksessa ... vyyhdet ja ker?t ... ett? oikein tuli s??li, kun ei ollut ruustinna niit? n?hnytk??n. Olisi ottanut mukaansa edes ... mutta mit?s se mokoma, itse menee eik? kuitenkaan saa asioita toimitetuksi... Mit?h?n ruustinna nyt ajattelee, kun oli viel? niin tingalle tahtonut? Saattoi kai se ajatella kuinka pahaa tahansa, jos vain tahtoi... Ja Liisasta rupesi tuntumaan ihan silt?, kuin olisi h?nen pit?nyt l?hte? viem??n niit? heti paikalla ... ihan vaikka jalan ... saattaisi se Matti toki hevosenkin antaa, ei se liian paljon olisi, jos antaisi ... ruustinnan t?hden saattaisi antaa, kun se kuitenkin mahtoi lankojaan odottaa...

Vai oli se k?ynyt rautatiet? katsomassa se hyv? ruustinna ... sen parempaa ihmist? sit? toki ei ole koko maailmassa kuin se ruustinna... Kyll? mahtaa olla rakennus se rautatie ... liek?h?n ollut ruustinnasta kumman n?k?inen?... Ja kun se viel? joulun aikaan varoitti, ett? kun vain Matti arennin maksuun tulee, niin silloin l?hett?? kehruut sen mukana ... ja ett? sitten saa uusia sijaan. Mit? se nyt ajattelee, kun ei l?hetettyk??n? Saattaa kai se ajatella mit? tahansa, jos vain tahtoo!

* * * * *

Puolista sy?dess? oli Liisa hyvin huolissaan olevan n?k?inen. Sitten h?n sanoi yht'?kki?:

-Kyll? se on niin, ett? siin? ei auta nyt mik??n muu, kuin ett? pit?? l?hte? ihan t?n? iltana ruustinnalle kehruita viem??n.

-H?h? sanoi Matti ja s?i.

-Sit?, ett? sanoppa mit? tahansa, niin siin? ei auta mik??n ... ei kerrassa mik??n, sanoi Liisa p??tt?v?isesti, painoi veitsens? linkkuun ja pisti sen taskuunsa.

-Mik? kiire niill? nyt niin on? sanoi Matti yh? sy?den. Eik? niit? enn?t? vastakin?

Hyv?, ettei se sen enemp?? vastustellut... Liisa oli pel?nnyt, ettei se ottaisi korviinsakaan.

-Kun olisi jo ennen pit?nyt vied? ... paljoa ennen, ja nytkin viel? j?iv?t. Kyll? sinuakin on asiamies! ... ja mit? min? sill'aikaa teen, tyhj?? rukkiako py?rit?n?

-Rupea vaikka kehr??m??n niit? verkkorihmoja.

-Joita jo on enemm?n kuin mit? milloinkaan saat kudotuksi!

-Mit?s sin? sitten eilen ja t?n? p?iv?n? olet kehr?nnyt? ... kehr?? niit?!

-Eih?n se t?m? vanha rukin rumilaskaan ... ei sill? tee liinoja kehr?tess? mit??n ... ja ovat viel? niin huonosti loukutettuja.

-Paremminkos villoja?

-Ja kun ruustinna viel? aikoi panna kankaan ... eik? panne jo t?ll? viikolla! Mist? se sitten kuteita saa, kun on kuteet t??ll??

Ei vastannut Matti siihen mit??n ... yh? s?i vain, ja ryypp?si tuopista piim??. Se ainainen sy?nti ja ryyppiminen rupesi jo k?ym??n Liisan kyll?lle...

-Jo ihan t?n? p?iv?n? pit?? l?hte? viem??n!

-Kyll? kai min? en l?hde toista kertaa.

-Eih?n sinun tarvitsekaan ... saatanhan min? menn?, kun vain annat hevosen...

-Sin?k?? (ja tuopin sis?st?:)... Kukas lehm?n hoitaa?

-Niinkuin sin? et sit? jo olisi monta kertaa ennenkin hoitanut...

-Saattaa rietautua tamma laukkaamaan, ja sin? et saa sit? seisotetuksi.

-Osaan min? toki tammalla ajaa yht? hyvin kuin sin?kin ... ja min? en ajaisikaan...

- ... nurkkiin, oli Liisa sanomaisillaan, mutta ajatteli, ett? jos suuttuu, eik? sanonut.

-Mit? et ajaisikaan?

-Eip? niin mit??n ... tuota, mit? min? sanoinkaan? ... niin, ett? kyll? sinne pit?? l?hte? jo ihan t?n? iltana!

-T?n? iltana? ... mik? sinne nyt y?n selk??n?

-Hyv? on, ajatteli Liisa.

-Jos ei t?n? iltana, niin viimeist??n aamulla varhain...

Matti ei puhunut mit??n, herkesi sy?m?st? ja rupesi panemaan piippuunsa. Ei n?ytt?nyt my?nt?v?n, mutta ei mitenk??n kielt?v?nk??n... V?h?n ajan p??st? h?n sanoi:

-Kys?sepp? rovastilta, jos satut n?kem??n ... eli kysyt? ruustinnan kautta, jos ei se itse sit? tied?, ett? onko niiss? mink?laiset py?r?t niiss? vaunuissa, isot ja pienetk? ... ei tullut minulta sit? kysytyksi... K?ske ruustinnan kysy? rovastilta.

-Kyll? min? sen toki saatan rovastilta itselt??nkin kysy? ... olen min? sen puheilla siksi usein ollut. Kysynp? min? senkin, ett? tokko ne sen rautatien tuovat sinne meid?n kirkollekin?

-Kyll? min? sen tied?n, etteiv?t tuo ... et tarvitse kysy?k??n ... ei se niin vain tuotava ole.

-Ei sit? ihan varmaan tied? ... sittenp?h?n sen varmaan tiet??, kun kysyy ... kyll? sit? on hyv? kysy?.

-Joudat kysy?, ajatteli Matti, muttei sit? niin nyt joka paikkaan... Vaan jos hyvinkin ... ajatteli h?n sitten, mutta ei h?n siit? Liisalle mit??n puhunut...

Ja Liisa oli koko sen p?iv?n niin ihmeen hyv?ll? tuulella, ett? melkein syd?nalassa ahdisti. Ihan oli kohona hypitell? vanhaa ihmist?. Aina v?h?n v?li? tahtoi nauru itsest??n hyr?ht??, vaikkei tiennyt oikein, mist? syyst? se milloinkin ... omista aatoksista useimmiten. Ja kaikin puolin tuntui niin hyv?lt? olla. Rukkikin py?ri niinkuin ainakin, eik? kertaakaan nauha py?r?n p??lt? luiskahtanut.

Ja Mattia piti Liisa niin hyv?n?, ett? keitti kahvit, l?mmitti saunan, vaikka oli eilenkin l?mmitt?nyt, toi voita p?yt??n iltaista sy?dess? ja piti puhetta rautatiest? ja antoi Matin kertoa. Matti ja Liisa viel? pitk?n aikaa illallisen j?lkeen istuivat, toinen p?yd?n p??ss? piippuaan poltellen, toinen s?ngyn laidalla tukkaansa sukien, ja katselivat, kuinka kissa pankon kulmassa maitonsa lakki, kuppinsa nuoli, kielens? lipoi ja l?hti pitkin pirtti? hiipim??n. Sitten sit? vuoroon silitteliv?tkin, Matti otti syliins?kin ja ruopi kaulan alustaa ja antoi sen ruveta kehr??m??n. Ja rautatiest? he juttelivat, juttelivat t?st? ihan uudesta ihmeest? ja kummasta ... ett? kaikkia sit? vanhoillaan kuuleekin. Viel?k? h?net n?hneekin, arveli Liisa, mutta Matti sanoi, ett? eik? tuota uskone n?kem?tt?kin, johon ei Liisa virkkanut mit??n. Mutta sitten kun kissa oli v?h?n aikaa uunilla kehr?nnyt, sammuttivat he p?reen ja painautuivat vuoteelleen pitk?kseen...

Mutta Liisa oli niin kummallisen valpas t?n? y?n?. Matti jo nukkui, ja kissan rukki yh? hyrisi tasaista hyrin?t??n uunin p??ll?, mutta Liisa ei tahtonut saada unta silmiins?. Kuuli pienimm?nkin rasahduksen tuvan seiniss?, kuuli, jos russakka vahingossa putosi katosta lattialle, ja kuuli tamman jalan kumeata kopsetta, kun se pilttuussaan liikahti. Erotti muusta sein?st? ikkunan valoisamman rei?n ja sen l?pi jonkun tuikkavan t?hden, ja kun veti peitteen korvilleen taikka pani silm?ns? kiinni, niin oli kuitenkin kuulevinaan ja n?kevin??n kaikki. Siit? taas valpastui ja ajatteli, ett? jos olisi jo aika nousta ja panna ev?st? huomiseksi, mutta pelk?si, ett? jos Matti her?? ja kysyy, eik? noussut. Viimein h?n nukkui, mutta aamulla ennen kukon laulua jo her?si ja alkoi l?ht??ns? laittaa.