Iloisia juttuja I

?H?yryss?? sit? n?et l?hdettiin ja tultiin Lappeenrantaan asti. Ensikertalaisesta on kummaa tuokin h?yrylaivain laitos, vaan min? sit? olin kyll? n?hnyt jo ennenkin, kun olin poikaa saattamassa Kuopioon arvannostoon. Silloinhan ne sotaherrat n?kyiv?t hyvin paljon pit?v?n Villest?, kun ei t?m? heit? s?ik?ht?nyt enemp?? kuin muitakaan ihmisi?.

Kysyiv?t n?et, ett? sin?k? se olet Vilhelm Taskinen, niin Ville vastaa, ett? ?ovathan ne minuakin Taskis-Villeksi puhutelleet.? Silloin se Ville lupautui l?htem??n vapaaehtoisena Keisarin kaartiin Helsingiss?, ja sit? Villen oloa min? nyt olin menossa katsomaan.

Sitte Lappeenrannasta l?hdettiin ajaa katistamaan saloa my?ten Pulsaan. Min? sinne p??sty?ni menen kievaritaloon hevosta vaatimaan, mutta siell? sanoivat, ett? ?v?h?n ajan per?st? junakin tulee.? Siihen min? arvelin, ett? tulkoon vaikka kymmenen junaa, kunhan saan kyyti? Helsingin kaupunkiin. Toiset taas sanoivat, ett? kyll?h?n kyyti? saa, jos niin tahtoo, mutta junassa p??see paljoa pikemmin ja mukavammin kuin hevosella, kun vaan maltan v?h?n aikaa odottaa. Min? siihen tuumasin, ett? maltanhan min? odottaa, kun sitte saan n?hd? senkin junalaitoksen. Eih?n tuo Helsinki mihin mene sill? aikaa, jos sinne menness? v?h?n maailmaa katseleekin.

Sitte joutessani l?ksin maantiet? silm?ilem??n. Leve? tuo olikin ja tasainen, mutta yksi kohta se mulle ihmeelt? n?ytti, kun oli n?et pitkin teit? rautakiskot rinnakkain molemmin puolin, niin kauvas kuin silm? kantoi. Min? tuota arvailin ja tutkailin, ett? mit? ihmett? niill? tehd??n. Pit?isik? k?rrill? ajaissa py?rien kulkea kiskoja pitkin, ettei tie kuluisi... Mutta vaikea olisi k?rrin py?ri? niin kapeilla kiskoilla pysytell?, varsinkaan jos juosten ajaa. Ja taitaisipa tuo olla liikaa s??st?v?isyytt?kin valtion tavaroille. Kummiahan ovat ne herrain metkut.

Kun tuossa oli muutakin joukkoa, niin en malttanut olla er??lt? kysym?tt?, ett? mit? nuo rautakiskot tuossa ovat tarkoittavinaan. T?m? kun ?imistyy ja ?lmistyy ja kysyyp?, ett? Sysm?st?k? min? olen, kun en tuon vertaa tied? enk? tajua. Min? tuumaan, ett? ?tuoltapa ollaan Nilsi?n rajalta, ja viisaspa sit? olisikin, jos syntyiss??n jo tiet?isi kaiken maailman kompeet.?

Sitteh?n tuo selvitti, ett? t?m? nyt on se aina mainittu rautatie, ja siin? kulkevat vaunut pitkin kiskoja. On n?et py?riin sovitettu niin paraiksi koloa, ett? ne tien kohdalla pysyv?t.

No, saapihan tuon kumman n?hd? koht'sill??n.

Menin sitte min?kin muiden mukana piletin ostoon. Luukun takaa myym?mies tuskin raski nen?ns? ja toisen silm?ns? n?ytt??, kun kysyi, ett? mihin min? olen menev?. Arvelin itsekseni, ett? mit?h?n tuo sinuakin liikuttaa, kunhan itse tied?n. Mutta p??tin kumminkin vastata, ettei tuo p??se ylpe?ksi minua luulemaan: ?Niinp? tuo on maannut mieli mieless?ni, ett? menn? Helsinkiin Ville? katsomaan, ja on mulla v?h? viemisi?kin.? Vaikka olisin kuinka tinkinyt, ei alentanut hintaa 12 markasta 25 pennist?.

Sitte pantiin piletti taskuun ja l?hdettiin tien varrelle vorjailemaan. P?lyi siin? aina yksi ja toinen p?iv?nnousua kohden. Kohtapa alkaakin savua n?ky?, ja samassa kuuluu vinkaus semmoinen kuin olisi vahvanlaisella seip??ll? sikaa ly?nyt joku hyv?k?s.

Min? arvaan, ett? nyt se ?juna? vinkasi, ja tulla k?rr?tt??kin sielt? em? hamppua koko juna. Olihan semmoinen kuin olisi panna j?lekk?in ja nostaa py?rille kaikki Korpeiskyl?n m?kit - ja olisivatpa saattaneet tarpeina menn? kaikkikin Nilsi?n m?kit, ennenkuin saisi mointa kyh?tyksi. Savu siit? tuprusi kuin h?yrylaivastakin. Mutta nyth?n sen hoksasin, ett? t?m? se onkin juuri se ?maamasiina?, josta kirkkoherran nappiotsa poika kertoi k?ydess?ni h?nt? kyyditsem?ss?. Seisottui se juna kuitenkin talon kohdalle, kuten ainakin hyv?laatuinen hevonen, ja sitte pist?yttiin pirttiin penkille istua vekottamaan.

Hetip? l?hdettiin liikkeelle, ensin hyvin hiljaa, mutta siit?h?n se vaan oli yltym??n p?in kuin Rytk?sen tappelu. Kohta se ravasi niin, ettei k?rsinyt ikkunasta katsoa ulos eik? silmi??n auki pit??. Ei sit? voi ihmisen kielell? sanoa, kuinka kovasti se kulki, paljoa kovemmin kuin pyssyn luoti. Niin sit? vaan menn? huristettiin, ja aina v?h? v?liin se seisottui hiukan henk?sem??n. Silloin v?h?n uskalsin silmi?ni raottaa - ja my?s silloin, kun muutama sotaherra tuontuostakin k?vi n?pist?m?ss? piletin nurkkaa, ett? se pitemm?n p??lle n?ytti ihan rotan sy?m?lt?. Olisinhan min? tuon raskinut h?nelle kokonaankin antaa, vaan eip? se kelvannut, ennenkuin perill?.

Helsinkiin tullessa oli tien varressa jo koko joukon isompi talo kuin muut sy?tt?paikat matkalla olivat olleet. Tulet ne olivat niin kirkkaat, ett? n?ki kuin p?iv?ll?, ja v?ke? oli vastassa jos mink? n?k?ist?. Katselin siin? ja toilailin, tokko Ville on arvannut tulla vastaanottamaan. Mutta vaikeapa sit? olisi tainnut olla tunteakaan muiden sotaherrain joukosta.

Seisoi tuossa muutama siviili-herrasmieskin, pitk? ja laiha kuin Niskalan kissa. Tosiaan olivat sill? niin pitk?t s??ret, ett? ihmeeksi minulle k?vi tuo uskallus, kun on rohennut semmoisille koiville nousta. H?nelt? min? kys?sin, ett? ?tokkohan tuntisit Taskis-Ville?, Keisarin kaartissa joka on?? Mutta tuopa ei ollut koko kuulevinaan. Jotakin vaan ?vinskastaan? m?l?hti, ja sitte l?hti astelemaan k?det sel?n takana ja keppi pitkin selk??.

Kun ei Ville? n?kynyt, l?ksin omin nokkineni k?velem??n. Sy?tt?talon edess? on iso tori, vaan se oli pime?, eik? n?kynyt muuta kuin iso joukko vossikoita, rinnan niin pitk?ss? riviss? kuin t?st? tuonne navettaan. Menin sitte yht? puhuttelemaan ja kysyin, ett? ?paljostako veisi Ville Taskiseen elikk? Keisarin kaartiin?? Uhkasi vied? 75 pennist?, mutta piti poliisilta ensin hakea lippu. - Nuo ijankaikkiset piletith?n ovat tarpeen joka kohdassa, ei n?et p??se vossikallakaan ajamaan ilman niit?.

Sit?k?h?n varten niit? herroja kouluutetaan ja sy?tet??n, ett? sitte osaavat mokomia koukkuja asettaa?

L?hdet??n sitte ajamaan vieterirattailla kuin suuret herrat ja komesroodit pitkin katuja, joiden kahden puolen oli semmoisia kivirakennuksia, ett? Kuopion isoimpia taloja saisi panna viisi kuusi rinnakkain ja kolme nelj? p??llekk?in, eik? sittek??n syntyisi semmoisia.

Monen mutkan ja k??nteen per?st? tultiin er??n torin laitaan, jossa vossikka sanoi olevan kaartin kasarmin. Se oli hirve?n iso talo, kahta kauheampi kuin Jerusalemin temppeli Salomonin aikaan. Portin luona vahti er?s sotamies, jota ensin luulin Villeksi, vaan ei tuo sent??n Ville ollut. H?nelt? kysyin, tunteeko Ville Taskista, ja t?m? sanoi tuntevansa, kun viel? kuuluivat asuvan samassa plutuunassa.

Pyysin h?nt? viem??n minua Villen luo. Mutta h?n sanoi, ettei uskalla vahtipaikastaan liikahtaa. H?n koetti mulle neuvoa ja selitt??, miss? huoneessa Ville on, vaan en min? - outo kun olin - tuosta tullut hullua hurskaammaksi.

Siin? sit? aateltiin ja aprikoitiin, mutta juohtui sitte p??h?ni aika mukava keino. Min? pyysin sotamiehen antamaan mulle lakkinsa, p??llysnuttunsa ja kiv??rins?: min? j?isin vahtiin ja h?n menisi hakemaan Ville? ulos ja sanoisi h?nelle, ett? ukko Taskinen on tullut h?nt? tapaamaan.

Tuo nyt k?vi kuin naulaan. Min? j?in seist? j?k?tt?m??n, ja sotamies l?hti asialle. Siin? vuottelen, vuottelen hyv?n aikaa, eik? kuulu sotamiest? takaisin tulevaksi eik? Ville?. Jos tuo veitikka hyvinkin pistiin maata, arvelin, ja j?tti minut koko y?ksi seisomaan!

Astui sitte hyvin kiiltonappinen herra torin halki kasarmiin p?in. Sill?k?s oli helyj?, yksin kantap?iss?kin. Oli jos jonkinlaista silan solkea. Kun se tuli portille, min? ilman piloillani aloin pelotella, etten laske sis??n n?in y?n aikana. Se hihkasi:

?Mist? komppaniasta Te olette??

?Olempahan Korpeiskyl?n komppaniasta, Nilsi?n pit?j?n rajalta.?

?Humalassako sin? olet? - Na pletscho! - Vai etk? tunne toisen komppanian kapteenia??

?En toki tunne t?ss? hyv?ss? kyl?ss? muita kuin Villen - jos lienette sattunut kuulemaan sit? Taskis-Ville? mainittavan? Enk? min? ole oikein humalassakaan ollut sitte Villen risti?isten; silloin tuo alkoi v?h? heilutella miest?.?

?Hulluko sin? olet? - Mitk? sulla on jalassa??

?Lapikaskeng?t n?m? ovat - mutta hyv?t! Kyll? vihollinen n?it? pelk??, sen mink? muitakin saappaita.?

?Putkaan - mars!?

Niskaan tarttui peijakas.

??lk?? hyv? kirkkoherra, vai mik? kenraali sin? olet! Jos vaan et heit? irti, niin min? huudan, ett? Keisari kuulee!?

Mutta ihan kun oli saamassa minut muutamasta ovesta sis??n, tuli miehi? ulos kasarmista. Se ?skeinen vahtisotamies oli toinen, ja Villeksi arvasin toisen.

?Kuulehan Ville, tuleppas nyt apuun! T?m? herra t?ss? hyvin rupesi komeilemaan.?

Heitti se toki onnekseen minut irti ja alkoi kysell? tarkemmin, mik? mies min? olin ja mist? min? Villen tunsin pime?ss?.

?Otahan ryyppy, ett? lauhdut!? Aloin sitte kaivaa taskustani semmoista kappaletta, josta sen saisi. Mutta ei se taipunut tuumaan.

?Tulee se p?iv? toinenkin?, arvelin, ja aloin sitte perustaa asiaa. Kerroin oikein latukantasiaan, mitenk? se nyt t?ll? lailla sattui, ett? min? rupesin vahtina seista t?r?tt?m??n.

?Enk? min? sinulle olisi mit??n tehnyt, vaikka kieltelin tulemasta.

Ilman vaan leikill?ni koettelin, tokko sinussa on sotamiehen luontoa.?

Sill? se minut p??sti. Mutta alkoi sitte olla tiukkana sille sotamiehelle. Se ei n?et olisi saanut hievahtaa vahtipaikastaan. Tuskin se sotamiesparka olisi siit? selvinnyt, jos en min? olisi alkanut selitt??, ett? t?ytyih?n t?ss? minunkin l?hte? paikaltani, kun niskasta nujuutettiin.

?Jos se ei olisi t?m? sotamies niin n?yr?sti l?htenyt, olisin saattanut putelilla kajauttaa.?

?Olihan sill? kiv??ri, sin? tolvana!?

V?h?n tuo viel? purisi ja meni sitte maata.