Hellmannin herra; Esimerkin vuoksi; Maailman murjoma

Koko talo oli yl?salaisin, sill? herra oli kyl??n l?hd?ss?. H?n oli taas kauhean pahalla tuulella, huusi sinne, huusi t?nne, kiukkuili ja pauhasi rouvalle, rengille ja piioille, ja n?m? sit? mukaa h?diss??n riensiv?t minne milloinkin k?skettiin, yh? sattuen toistensa tielle.

-Mink? t?hden on partavesi niin tulisen kuumaa, ett? pit?? j??hdytt?? monta tuntia, ennenkuin k?rsii siin? leukaansa liottaa? Mink? t?hden? Kuka sen on l?mmitt?nyt Hoi! Miss? ne kaikki? ... huusi h?n, niin ett? ikkunat t?risiv?t joka sein?ll?.

Herra ajoi partaansa kamarissaan ja luuli, ett? rouva oli viereisess? huoneessa, mutta kun sielt? ei vastausta kuulunut, rynt?si h?n julmistuen sis?huoneista etsim??n. Ei enn?tt?nyt kuin kynnykselle, niin rouva jo juoksi keitti?st? h?t??n.

-Miksi on t?m? vesi niin kuumaa? Tahdotaanko minua sill? kuin sikaa karvattomaksi kollata? Hva' ?' me-ningen?-nyt se ei tullut kova??nisesti, vaan pid?tetyll? kiukulla.

-Se Annihan se ... vaan kyll? min? heti paikalla ... sopersi rouva ja kiiruhti keitti??n kylmemp?? vett? hakemaan.

-Mink? t?hden Anni on tehnyt herran partaveden liian tuliseksi? Onhan sinulle monta kertaa sanottu...

-Ei kai se ollut sen tulisempaa kuin ennenk??n.

-Jospa ei ollutkaan; h?t?ili rouva, vaan annahan nyt sukkelaan kylm?? ... ja k?y kiireelle noutamaan herran turkki tampuurista pirtin uunin eteen l?mpi?m??n.

Ja itse riensi rouva kylm?? vett? vieden herran kamariin, ruveten kaatamaan sit? pesuvatiin.

-Mit ... mit? sin? siin??

-Min? panen t?h?n kylmemp?? sekaan.

-Niin, ja sitten teet sen niin kylm?ksi, ett? iho siin? j??tyy! Eik? t?ss? kuuna p?iv?n? p??se asioilleen! Semmoista se on aina, jos mihink? aikoo! Silloin ne on kaikki ihan kuin hulluja! Pane t?h?n komuudille vesikannu! Mit? sin? siit? k?dess?si koko p?iv?n kantelet? Ja etk? sin? olisi saattanut sit? jo aluksi itse tuoda?

-Min? olin kahveriss? ja sanoin Annille...

-Vaikka min? olen jo satoja kertoja sen sanonut, ett? se ei osaa tehd? partavett? ja ett? sin? et saa sen antaa!

-En min? olisi muuten antanutkaan, mutta kun min? kuulin, ett? sin? l?hdet kirkonkyl??n, niin aioin min? laittaa suntion matamille sukankutomapalkasta v?h?n ev?st? pyhiksi.

-En min? jouda vet?m??n teid?n ev?it?nne ... tulkoon itse hakemaan!

-Sill? kun ei ole itsell??n hevosta...

-Niin noutakoon kelkalla!-Ka, kaada nyt sitten sit? vett? siihen!-

Soh!-Ja miss? on hantuuki?

-T?ss?h?n se on minun k?dess?ni...

-Anna se t?nne!-Onko k?sketty valjastamaan?

-En min? viel? ... vaan kyll? min? ihan paikalla...

Ja rouva kiiruhti k?skem??n. Sai menn? talliin asti, ennenkuin l?ysi rengin. Oli jo h?t? raukalla, ett? ehkei l?yd?k??n. Hartiat olivat kierot ja kumarat ja juoksu vinoa, kun h?n l??h?tt?en eh?tti pihan yli talliin ja tallista takaisin.

-Semmoinen vanha, ruma kohmura, murahti herra, tuon ikkunasta n?hdess??n.

H?n oli asettunut partaansa ajamaan ja oli yh? ?iss??n. Puri hammasta ja kuohui. T?ss? viel? partaansa ajamaan! Semmoisille herroille! Parasta olisi j?tt?? ajamatta ja menn? niine karvoineen! Kotitakuissaan! Hah!-Istuvat ja arvostelevat siell? toisten ihmisten omaisuutta! K?yhi? rottia jokainen! Mutta ne ne osaakin toisia nylke?. Mutta kyll? t?ss? viel? n?hd??n, kuka t?ss?...!

Seikka oli se, ett? pit?j?ntuvalla istui parhaallaan taksoituslautakunta, istui ja m??r?si suostuntaveroa ihmisten maksettavaksi. Sinne oli herrakin nyt l?hd?ss? omaa kohtaansa valvomaan, kun oli kuullut-

-Hoi! huusi h?n yht'?kki? niin, ett? valkoliimausta tipahti katosta iso levy. Jo kohosi istualtaan, kun rouva taas juoksi h?t??n.

-Eik? teill' oo korvia kell??n?-K?ske Pulkkisen tulla t?nne ... eik? se istu pirtiss??

-Siell? kai se ... kyll? min? k?sken...

V?h?n p??st? tulikin Pulkkinen ulko-oven kautta huoneeseen.

-Kuule sin?! Mit? ne sanoivat? Et sin? vain valhetelle?

-No, min? en valehtele ... se on vissi tosi, kun min? omin korvini kuulin niiden itsens? siit? puhuvan. Porstuassa olin ja varsin panin mieleeni, mit? ne kamarissa puhuivat.

-No, no, ja mitenk? ne sanoivat? Sano ihan, niinkuin niiden kuulit sanovan!

-Sit? min? en ihan sanalleen muista enk? kaikkea kuullutkaan, mutta niin ne vain tuntuivat arvelevan, ett?-

-Kuka niist? sanoi?

-Sanoi ne jokainen.

-Sanoiko vallesmannikin?

-Taisi se sekin sanoa, en min? h?nt? niin tarkkaan kuullut.

-Kuulit sin? ... kyll? sin? kuulit, vaikka sin? et tunnusta ... sin? oot suuri hunsvotti.

-No, sen saapi herra uskoa...

-Ja sit?k? sanoivat, ett? pit?? hovin Hellmannia oikein takseerattaman?

-Sit? sanoivat.

-Ent?s mit? muuta? Ett?k? on rikas ja sit? pit?? oikein nahkattaman.

-Niin, ett? kuuden tuhannen tuloista v?hint??nkin otetaan vero ... sit? uhkasivat.

Herran silm?pohjassa v?l?hti kiilto peili? vasten kuin vihaisen koiran.

-Kuudesta tuh...! kyll? min? niille rosvoille viel?...! Ja sen min? n?yt?n, ett? vaikka talo menk??n ja kaikki maata my?ten...! Hoi!-Hoi!

Piika sy?ks?hti salin yli, niinkuin olisi h?nt? potkaissut joku.

-Tule sin? sukkelammin, kun sinua huudetaan! Vie pois partavesi ja tuo silmivett? sijaan!-Mink? t?hden ei rouva itse tullut?

-Ei se ollut siell?!

-Miss?s se on?

-Tuvan uunin edess? pitelee herran turkkia l?mpi?m?ss?.

-Kuudesta tuhannesta! Se on h?vyt?nt?, sikamaista, se on juutalaisten peli? sill? lailla! Minunko t?ss? pit?? yksin?ni kaikki pit?j?n verot maksaa? H?h?'

-Muuan tuntui siell? viel? sit?kin arvelevan, ett? siet?isi se kymmenest?kin tuhannesta markasta.

-H?-h?h?

-Niin, ett? kun on saanut suuria voittoja tukkikaupoissa ... kaikista ne tiedon hankkivatkin ... mit? niit? kenenk??n kaupat liikuttaa...

Pulkkinen luuli jo, ett? kun h?n t?m?n sanoo, niin saattaa herra karata h?nen kurkkuunsa ja kuristaa h?net vaikka kuoliaaksi. Siksi h?n otti rukkasensa, ennenkuin mainitsi kymmenest? tuhannesta, ja tarttui avaimeen.

Vaan ei herra edes kironnutkaan. Vaalenihan vain v?h?sen, otsasuoni pullistui siniseksi, sieraimet levisiv?t kuin lentoon l?hte?kseen, ja suuta v??nti pahasti pari kolme kertaa.

Piika toi samassa silmiveden.

-Joko on hevonen valjaissa?

-Eik? tuo alkane olla... Olli k?ski kysy?, ett? pit??k? tulla kuskiksi.

-Milloinka min? ennen olen kuskia... Tai ann' tulla! Ja sano, ett? panee kellon aisaan ja pislasuitset ja setolkan! Ajetaan komeasti pihaan! Ei t?ss? armoille ruveta! Tule sin?kin, Pulkkinen, mukaan!

-Saatanhan tuota tulla...

Rouva toi turkkia. Selin otti herra sen hartioilleen ja kiitt?m?tt? karjaisi h?n vy?t?. Rouvalla oli se saapuvilla.

-Kierr?nk? min? sen sel?n taakse?

-Meneh?n matkaasi

Ja hyv?sti? sanomatta l?hti herra pihalle, piiska k?dess?, joka aina oli varuilla eteisen naulassa. Rouvan henke? oikein helpotti, kun ovi paukahti kiinni. Ei ollut viha onneksi p??ssyt t?ll? kertaa h?nt? vastaan puhkeamaan, mutta siksi luuli rouva tuntevansa miehens?, ettei se kauan pysyisi puhkeamatta. Vaikka peloitti, niin meni h?n kuitenkin ikkunan pielest? katsomaan, verhon takaa, varkain. Hevonen seisoi rappujen edess?, nahkaset oli k??nnetty, niinkuin herra ne tahtoi, ja suitsia piteli renki, antaakseen ne herralleen, niin pian kuin t?m? istuutuisi. Ennenkuin ryhtyi l?htem??n, tarkasteli herra kuitenkin valjaat, koetti, oliko aisakello lujassa ja tunnusteli, miten kire?lle se tolkkaremmi oli sidottu. Kaikki oli niin laitettu, ettei k?ynyt mihink??n tarttuminen. Rouva jo toivoi, ett? ehk? se p??see pihasta l?htem??n niin, ettei suutu.

-Kunhan ei vain varsa mit??n ... Herra Jeesus siunatkoon ... no, niinp?h?n k?vikin!

Herran istuessa rekeen oli varsa v?h?n liian aikaisin riuhtaissut, ja kun ohjaksia tiukoitettiin, alkanut peruuttaa. Siit? kun sai piiskalla pari huimausta, heitt?ytyi eteenp?in. Mutta kun suitset yh? kiskoivat ja kun piiska yh? huimahteli, hypp?si se ensin muutamia kertoja pystyyn ja kiid?tti sitten t?ydess? neliss? rekens? portin pieleen.

Siihen se riisuttiin ja vietiin talliin.

-Voi hyv?nen aika, nyt se taas saa selk??ns?, voivotteli rouva ja kiiruhti keitti?n porstuaan. Piiatkin sielt? jo kurkistelivat ja h?t?iliv?t, mutta kuitenkin teki mieli joka kerta kuunnella, miten herra hevosiaan kuritti.

Renki seisoi peloissaan ovella eik? osannut mit??n. Mutta kun herra toi varsan ulos tallista, oli renkikin v?h?ll? saada osansa.

-Mit? sin? siin? noljotat, h?nt? koipien v?liss?? Ved? reki t?nne tai saat samasta varresta! ?rj?isi h?nelle herra.

Rouva ja piiat olivat samassa pujahtaneet porstuan ovelta n?kym?tt?miin.

J?sent?k??n liikauttamatta antoi varsa nyt valjastaa itsens?.

-Hypp?? kannoille, Pulkkinen! huusi herra portin kohdalla Pulkkiselle, miss? t?m? oli koko ajan seisonut ja odottanut, pannen piippuunsa.-Ja koeta nyt ajaa, jos osaat, murahti h?n kuistin suussa kuskilla pysyttelev?lle rengille ja antoi h?nelle ohjakset.

Taksoituslautakunta istui pit?j?ntuvan porstuanpohjakamarissa ja arvosteli ihmisten omaisuutta. P?yt? oli siell? per?ikkunan edess?, josta n?kyi pappilan laajat pellot ja peltojen per?lt? kirkko. P?yd?n toisessa p??ss? istui luetteloita tarkastellen puheenjohtaja, entinen ruotuv?en kapteeni ja nykyinen maanviljelij?, lasisilm?t nen?ll? ja kyn? suussa. Vastap??t? h?nt? oli vallesmannin paikka.

Siin? h?n istui, ruunun puolesta l?sn?ollen, selk? sein??n nojaten, oikea kyyn?sp?? p?yt?? vasten ja samassa k?dess? piippu; sill? n?in tuttujen miesten kesken ei ollut tupakanpoltto virkapaikassakaan kielletty. Lautamiehet, t?t? tointa varten eritt?in valitut, istuivat sein?vierill? siell? t??ll? ymp?ri huonetta. Muutamat heist? polttelivat, toiset istuivat joutilaina siltaan p?in kumarissa ja v?h?nv?li? polviensa v?liin sylk?isten. Jotkut eiv?t tehneet sit?k??n, istuivathan vain ja katastivat silloin t?ll?in ulos ikkunasta kartanolle, jossa v?ke? liikkui alituista porinaa pit?en. Muuan oli mukavuuttaan hakien kiivennyt istumaan korkeaksi kootulle suntion s?ngylle, joka h?nen alas soluessaan vet?ytyi aina kierommaksi, ja peiton alta alkoivat yh? enemm?n ammottaa matrassi ja likaiset tyynyt.

-Sitten on Hukkanen, sanoi esimies, lehte? k??nt?en.-250:st? oli viime vuonna ... pannaanko samasta nytkin?

-Pannaan vain, sanoi muuan lautamies, p??t??n nostamatta ja polviensa v?liin sylk?isten.

-Kaarnaj?rven ontermanni tulee sitten ... nro 5 ... onko itse saapuvilla?

-Tokko lie.

-500 oli menn? vuonna...

-Sama v?ltt?? nytkin.

-Hyvin v?ltt??kin.

-M?kinmies Pehkonen samalta tilalta...

-Se on itse t??ll? ... ?sken n?kyi ajavan, ilmoitti er?s ikkunasta katsoja.

-Eik? se ole sen tamma tuolla aidassa kiinni, kurkotti se, joka s?ngyll? istui.

-K?ske h?net sis??n, siltavouti.

-Siltavouti taisi pist?yty? ulos, sanoi vallesmanni, k?yk?? joku muu k?skem?ss? Pehkonen sis??n.

Muuan lautamies otti t?m?n tehd?kseen.

-Paljoksiko Pehkonen arvaa verotettavat tulonsa t?n? vuonna? kysyi esimies, kun Pehkonen oli tullut ja k?tellyt jokaista.-100 oli viime vuonna...

-Liek? noista niin paljon mihink??n arvattavata ... eik? tuota annettane anteeksi t?ll? kertaa kaikkia, arveli m?kinmies koskettaen takaraivoaan.

Mutta siihen panivat vallesmanni ja useat lautamiehet heti vastaan.

-Vai anteeksi? Ket?s sitten, jos ei sinua, jolla on rahoja lainanakin?

-Mist?p?h?n lie hyvin lainanakaan.

-Mit? se Pehkonen tyhj?? ... onhan se tietty asia, sanoi muuan lautamies.

-Ei olisi liikaa, vaikka pantaisiin 300 markasta, tahtoi vallesmanni.

-Vai 300:sta! Ei hyv?t miehet!

-Paljon taitaa olla 300, mutta pannaan 200, niin se ehk? passaa parahiksi, arveli esimies.-Eiv?tk? kaikki ole sit? mielt??

-On kaikki ... kaikki on.

-Kyll? sit? nyt tuli liiaksi, jupisi Pehkonen menness??n.

-Ja nyt tulee, sanoi esimies hiukan naurahtaen ja siirt?en lasisilm?t otsalleen, nyt tulee Hellmannin herra.

-Joko tulee?

-No, paljonko sille pannaan? kysyi h?n sitten, mahdin paino ??ness??n.-Niinkuin jo oli t?n'aamuna puhe, niin ei taida kukaan sen miehen rikkautta tarkoilleen tiet??.

-Tiedet??n ne niin hyvin ainakin, sanoi vallesmanni ja meni kopistamaan peri? piipustaan uunin eteen, ettei liikoja panna, vaikka pantaisiin enemm?n kuin kenellek??n muulle.

-Pit?isi kuitenkin tarkoilleen punnita, ettei tule erehdyst?, arveli piippuaan sytytt?ess??n esimies.

Siin? tuli sitten v?h?inen seisaus toimituksessa ja jouduttiin hetkeksi pois asiasta. Tai siin?h?n sit? oikeastaan kuitenkin pysyttiin. Syntyi yleinen haastelu Hellmannin herran varoista ja siit? varsinkin, miten h?n oli niit? koonnut. Tiettiin niit? jo aluksi silloinkin olleen, kun herra Pohjanmaalta n?ille tienoille ilmaantui ja osti rappiolla olleen Hovinmaan. Nouti kohta sen tehty??n kotipuolestaan rouvan ja sen mukana kuului saaneen lis?rahoja, joilla rupesi maataan rakentamaan. Mutta rouva kuoli jo muutaman vuoden kuluttua rintatautiin ... kuoleehan sit? semmoisen karilaan k?siin, mustaverisen, ison ja ?k?isen...

-Niin, no, ehk? ne puheet saavat olla sin?ns?, sanoi esimies miedolla huomautuksella sille lautamiehelle, joka n?it? kertoi.

-Olkootpa vain ... en min? heit?, vaan kun tuli muutenkin puheeksi...

-Eik? se ole etenkin hevoskaupoissa voittanut? tiedusteli esimies, ik??nkuin pois pyyhki?kseen muistutustaan.

-Niiss?h?n se on, vaan parhaat voittonsa se on kuitenkin elokaupalla saanut. Hyvin? vuosina ostaa huokeasta ja huonoina my?pi moninkertaiseen hintaan.

-Ent?s kun t?ss? tuonoittain oli n?ppi??n ly?den sit? kehunut. Voitin, ett? p?tk?hti! oli sanonut. Ja toista kymment? markkaa oli tynnyrilt? voittanut.

-Kiskoo, miss? saa, mink? m?kkil?isilt??nkin. Eik? sen maalla kest? kukaan. Parissa vuodessa meni Aapoltakin arennista ja p?iv?t?ist? hevoset ja lehm?t ja kaikki...

-Sek? se on, jota ei p??st?nyt leikkuupelloltaan omaa ruistaan leikkaamaan, vaikka mies pyysi, kun n?ki pakkasen tulevan?

-Seh?n se on, Aappo Huttunen. Nyt on mies kasakkana ja joukko kiert?? mieroa.

-Sill? laillahan sit? rikastuu...

-Niin, ja sitten niin nihki tarkka ... lukemalla kuulutaan muikkujakin joukolle eteen annettavan, happamia nekin, eik? voin mausta puhettakaan...

Samassa kalahti porokello tiukasti ulkona, ja ikkunan ohitse n?kyi ajaa karahuttavan joku kipakkata vauhtia.

-Siin? se nyt on itse parahiksi! huudahti muuan ikkunan ??ress? istuvista, ja kaikki kiiruhtivat katsomaan. Esimieskin v?h?n kurkotti p??t??n n?hd?kseen, mutta ei kuitenkaan l?htenyt paikoiltaan, niinkuin teki s?ngyll? olija, joka veti alas tullessaan puolet makuuvaatteista lattiaan. Eik? ollut aikaa korjata niit?, ennenkuin oli katsonut tarpeekseen.

-Siihenp?h?n joutui!

-Aivan on likom?r?ksi varsansa ajanut...

-Kuskikin sill' on mukana...

-Jos lautamiehet istuvat paikoilleen, niin jatketaan toimitusta, huomautti yht'?kki? kuitenkin kapteeni viranomaisella ??nell?.-Koska asianomainen itse on tullut ja kun ollaan ep?tietoiset h?nen verotusta varten lukuun otettavasta omaisuudestaan, niin lienee parasta kutsua h?net itsens? sis??n ja h?n saa, jos tahtoo, antaa lautakunnan hyv?ksytt?v?ksi ilmoituksen varoistaan. Siltavouti menee ja kutsuu herra Hellmannin sis??n.

Mutta Hellmanni tuli jo kutsumatta. Aukaisi oven rep?isem?ll? ja astui turkki p??ll? sen t?ydelt? kamariin.

-Hyv? p?iv?! sanoi h?n lyhyesti ja uhkaavasti. Esimies kumarsi kankeasti p?yt?ns? p??st? ja selaili papereitaan. Muut eiv?t liikahtaneetkaan. Herra mulkoili, turkkinsa vy?t? p??stellen, miehest? mieheen.

-Istutaan, vaikkei k?sket?k??n, murahti h?n puoli??neen ja istuutui uunin eteen tyhj?lle tuolille. Kukaan ei virkkanut mit??n, eik? muuta kuulunut kuin esimiehen paperien ratina. Aikansa niit? k??nnelty??n sanoi t?m? viimein:

-Se oli m?kinmies Pehkonen Kaarnaj?rven kyl?st?, verotettiin 200 markasta.

-Niin on.

-Kaksisataa on liian v?h?n, sanoi Hellmanni.-Se mies siet?? enemm?nkin. Min? tied?n, ett? sen miehen varat puhtaassa rahassakin nousevat nelj??n sataan!

-Min? pyyt?isin saada huomauttaa, ett? asia jo on p??tetty ja ett? ainoastaan lautakunnan j?senill? t?ss? on puhevalta.

-Ahah! Jahah!

Herra joutui v?h?n h?milleen, mutta koetteli peitt?? sit? rohkeasti katselemalla ymp?rilleen. Suupielt??n koetti h?n pit?? pilkallisesti v??nnyksiss?, ja pikanelli kierteli uhkaavasti poskesta poskeen. Tuon tuostakin siveli h?n tuuheata mustaa leukapartaansa.

Taas toimi esimies ??net?nn? papereineen niin pitk?n aikaa, ett?

Hellmannilta viimein loppui maltti.

-Ei siit? selailemisesta taida loppua tullakaan? kys?isi h?n.

Esimies kohotti vihdoinkin rauhallisesti kulmiaan:

-Kaarnaj?rven tilan n:o 6 omistaa herra A. Hellman.

-Jahah! Joo! Joko l?ytyi?

-Oli viime takseerauksessa arvattu omistavan oman ilmiantonsa mukaan 1,000 markkaa verotettavaa omaisuutta.

-Niin oli!

-Koska asianomainen nytkin on saapuvilla...

-Joo, saapuvilla on!

-... niin pyyt?isin saada lautakunnan puolesta kysy?, kuinka korkealle herra Hellman on tulonsa laskenut t?n? vuonna.

-Olkoon samasta, vaikkei se sit?k??n siet?isi! Lautamiesten ja vallesmannin puolesta kuului yhteinen kiusoittava halveksimisen pihaus.

-H?h? kivahti herra, ja veri t?ytti jo n?ht?v?sti p??t? kohti.

-Herra esimies, sanoi vallesmanni, minulla olisi t?t? ilmoitusta vastaan teht?v? se muistutus, ett? summa on aivan liian pieni.

-Mit?! Pieni!-Ja herra tyhjensi kiivaasti suunsa pikanellista, jonka sylk?isi kauaksi luotaan.

-Sen tiet?? jokainen, ett? pieni se on. Joka lautamies sen saattaa sanoa.

-Pieni on, todistettiin yksimielisesti.

-Mist? hiidest? te...? Kuule, sin?, Ruutper, mist? helvetist? sin? tied?t minun tavarani? Sin?k? ne oot lukenut minun rahani?

-Jos en oo lukenutkaan, niin tied?n kuitenkin ... vaikkei ehk? niin pennilleen, niin tiedet??n ne kuitenkin! Kyll? sinun tukkikauppasi tunnetaan ja perint?si ja elo-kauppasi ... ja jokainen tiet?? ilman sinun rahojasi lukematta, joilta olet metsi? ostanut ja toisille my?nyt. Niist? olet kaikille kehunut ... minulle ja monelle muulle, mutta minulle viimeksi.

-Milloinka min? olen sinulle kehunut? El? sin? valehtele, min? en ole kehunut kenellek??n!

-Olet kehunut ja jos et olisikaan, niin n?kisih?n sen sinun rakennuksistasikin ja kaikista laitoksistasi.

-Siit?k? minua verotetaan, ett? min? rakennan ja laittelen? Siit?k? minua verotetaan? H?h?

-Siit? ne sinun varasi n?kee! Ja on sinulla perint?j? ja prosentteja kanssa!

-Sano sin?, ett? siit?k? minua verotetaan, jos rakennan peltojani ja panen rahani maahan? H?h?

-10,000 markkaa sait menn?kin talvena Honkakankaan metsill?, ja ei kai ne ole miten viel? maahan menneet?

-Jos eiv?t mahaan...

-El? viisastele, Juntunen ... se on minun oma asiani!-Etk? sin? ole sen kummempi viisas kuin muutkaan, vaikk' olet lautamies!

-T?ss? ei saa menn? persoonallisuuksiin, huomautti esimies lujasti. Herra Hellmannilta ei pyydet? muita selityksi? kuin lyhyt ilmianto, kuinka suureksi h?n arvaa t?m?nvuotiset tulonsa.

-Se on sill? sanalla kuin min? sen jo sanoin!

-Ehk? olette hyv? ja v?h?ksi aikaa astutte ulos. Jos tahdotte kuulla lautakunnan p??t?ksen, niin saatte hetken kuluttua j?lleen tulla sis??n.

-Vaan sen min? sanon, ett? jos minulta liikaa veroa otetaan...

-Ei liikaa otetakaan, naurahti lautakunta, ja Hellmanni kuuli ulos menness??n samaa ?rsytt?v?? naurahtelemista kuin ?skenkin.

Vastaukseksi paukahutti h?n oven j?lkeens? kiinni sill? vauhdilla, ett? ikkunat hel?htiv?t seinill?. H?nen kiukkunsa oli yh? ylennyt kamarissa.

-Mit? miehi? ne on nuo tuolla kamarissa? kipakoitsi herra porstuassa oleville. Kuka niille on antanut oikeuden siell? istua ja r?kn?t? ihmisten rahoja? Kuka? Tiet??k? teist? kukaan: kuka?

-Eik? nuita lie se kuntakokkous valinna?

-Kissa ne on valinnut! Ja ne on suuria roistoja jok'ikinen, k?yhi? ruunun rottia! Semmoisia niit? pannaan siihen kometiiaan! Joilla ei ole pennin p?tk??k??n omasta puolestaan panna!

-Mink??nt?hen nuo ei oo herroo valinna?

-H?h? Pid? suus' kiinni siin?! Mik? sin? oot t?ss? puhuja?

-Oompahan voan.

-Min' en ole sinulle mit??n puhunut! Niin ett? el? sin? tule minullekaan puhumaan! Ja pid? suus' kiinni! Muista se!

-Pitt?? pittee...

-Liiastako ne tahtoo herroo verottoo? kysyy muuan toinen joukosta.

-Mit? se sinua liikuttaa?

-Mit?p? tuo kyll? liikuttannookaan.

-Sido, Olli, lyhemm?lle tuo marhaminta, ?rj?isi herra rappusilta rengilleen.-Etk? sin? viel? ole oppinut hevosta kiinni sitomaan?- Tprusoh! mit? sin? siin? hypit? Luuletko sin?? Tprusoh! sanon min?.

Varsa ei liikahtanutkaan muuta kuin sen, mink? ehdottomasti vavahteli is?nt?ns? siihen palavin silmin tuijottaessa ja sit? katseillaan hillitess?. Kaulansa se oli ty?nt?nyt sein?? vasten koukkuun ja seurasi pelon kelme silmiss? herransa pienimpi?kin liikkeit?.

-Sisoh! Sin?k? t?ss? et aio-sanoi h?n. Mutta sitten py?r?hti h?n kantap?ill??n v?kijoukkoon p?in:-Mit? te, moukat, siin? tollotatte? Ettek? te ole ennen n?hneet hevosta koulattavan?

V?ki v?istyi v?h?n, ja samassa kutsui siltavouti herran takaisin kamariin.

Herran kiukku ei ollut p??ssyt viel? puoleksikaan purkautumaan. Suupielet olivat pahasti v??nnyksiss?, silmien p??ll? v?lk?hteli vihan verho ja niskakarvat p?rhistyiv?t hatun alla pystyyn.

-No, mit? niill? herroilla on sanomista? ja h?n j?i hajas??rin seisomaan keskelle lattiaa.

Esimies ilmoitti rauhallisesti sanottavansa:

-Kun lautakunta on varmalta taholta saanut tietoonsa, ett? Kaarnaj?rven tilan n:o 6 omistaja herra A. Hellman on viime kuluneena vuotena kaupoilla ja kaikenlaisilla hankkimisilla, joista h?n itse tiet?? yht? hyvin kuin lautakuntakin, lis?nnyt omaisuuttaan siin? m??r?ss?, ett? h?nen kunnanveronmaksunsa kohtuuden mukaan vaativat melkoista korotusta, niin on lautakunta katsonut velvollisuudekseen arvata h?nen verotettavan omaisuutensa seitsem??n tuhanteen markkaan.

-Se on saatanan...!

-Joka asianomaiselle t?ten...

-Se on saatanan vale, sanon min?, ja te olette jokainen suuria roistoja, mets?rosvoja, kaiken maailman suurimpia ry?v?reit?! Ja sen min? sanon, ett?... Ja jos te edes olisitte oikeita ihmisi? ... mutta teill? on jok'ikisell? minua kohtaan vihaa ja kateutta! Teill? on vanhaa vihaa, ja se on sinun ty?t?si, Ruutperi, sinun ty?t?si se on, sin? kostat, kun et saanut lainaksi rahaa! Mutta sano sin?, mik? sin? olet, vai sanonko min?? Sin? olet juomari, huorintekij?...

-Herra esimies, min? pyyd?n...

-Tuoko on esimies? Mik? esimies se on enemm?n kuin muutkaan? Se paperejaan tuossa selailee, mutta tuskin tiet?? itsek??n, mit? niiss? seisoo. Et sin? ole muita kummempi! Lehm?sikin kuolevat joka talvi punatautiin, mutta eip?h?n minun lehm?ni kuole! Mit? sinulle siit? meijerist?sik??n on? Mik? sin? olet sen kummempi kuin muutkaan? Et ole muuta kuin ruunun puustellin arentaattori, lampuoti, loinen ja vanha kersantti, rahjus...!

-Om int' bror slutar och afl?gsnar sig p? fl?cken h?rifr?n, s? l?ter jag n?mnden ta' dej i nacken och kasta ut dej! [Jos et herke? ja mene kohta paikalla tiehesi, min? annan lautakunnan tarttua sinua niskaan ja heitt?? ulos!]

-Puhu suomea, jos osaat, el?k? mongerra! Anna kuulla muidenkin, anna kuulla moukkainkin puhettasi! Minutko ulos? Tulkaapas! E-ohoh! Aina min? yhden tuommoisen lautakunnan nujerran! Liikkukaahan siit?, niin ikkunasta lenn?tte hevostenne eteen joka mies!-Mit? te olette miehi?nne? Sanotteko sen itse, vai sanonko min??-Ovi auki, ett? muutkin kuulee!-Te olette jokainen niit? pit?j?n suurimpia rahjuksia, tuppeliineja, herrain h?nn?nkannattajia, k?yhi? rottia, luunpurijoita, toisen tavaran tonkijoita-sikoja!-Ette te ole tavarata n?hneetk??n ettek? kuulleet, ett? sit? onkaan, ennenkuin kuulitte, ett? sit? minulla on. Ja minulla sit? on! Minulla on enemm?n kuin tied?ttek??n! Seitsem?nk? tuhatta vain! Se on v?h?inen raha ... en ilke?isi sen vertaisesta verottaa, kun on kerran sit? varten tuohon istuutunut ... en totta maar ilke?isi! Pankaa kymmenentuhatta kerrassaan! Eli satatuhatta eli kaksi! Kirjoita kirjaasi sin?, esimies, jos osaat! Istu paikoillesi ja kirjoita se kirjaasi tuon seitsem?n tuhannen lis?ksi! Tuoss' on viel? rukkaset kaupanteki?isiksi ... ota pantiksi rukkaset ... heh!

-Pankaa ovi kiinni, komsarjus!

-Anna vain olla oven auki! Ei t?ss? lukittujen ovien takana keskustella! Kohta l?hden, jahka saan turkin p??lleni! Pikanellipuru viel? j?i! Tuoss' on sekin! Pthyi! Siin' on sein?ss?, korvasi juuressa, vallesmanni! Irtauta se siit? ja pist? suuhusi! Pist?, pist?, se on hyvin makea! Ja lautamiehet saavat tulla kotiin piipunperi? hakemaan! Niin, pankaa sekin paperillenne, ett? minulla on verotettavaa omaisuutta kaksi t?tter?llist? piipunperi? ja toista yh? tulee! H?h?

-Heitt?k?? ulos h?net!

-E-ohoh! Ei minua v?kisin heitet?, jos en hyv?ll? l?hde! Mutta jo min? l?hdenkin! Ei ole t?ll? kertaa t?m?n enemm?n sanomista! Toissa kertana lis??! Hyv?sti!

R?yhk?isten t?yt?si h?n ulos aukinaisesta ovesta ja hajoitti menness??n porstuaan kokoontuneen v?kijoukon kahtia.

-Hevonen t?nne! huusi h?n k?det puuskassa porstuan rappusilta rengilleen.-Aja t?nne rappujen eteen! T?ss' ei ole k?yh? l?htem?ss?, joka maksaa seitsem?st? tuhannesta veroakin!

Rentonaan nakkautui h?n rekeen, niin ett? per?lauta rasahti...

-Hypp?? kannoille, Pulkkinen! Ja ann' menn?, Olli!

Varsa puhalsi seisovilta jaloiltaan t?yteen laukkaan.

-Mjukaste tjenare! [N?yrin palvelijanne!] huusi herra menness??n lautamiehille, jotka uteliaisuudesta seisoivat kaikki kamarin ikkunassa.-Mjukaste tjenare! Mjukaste tjenare! huusi h?n, riipaisi lakin p??st??n ja huitoi sill? taakseen kaaren toisensa per?st?, nosti ja laski, yl?s ja alas, niin ett? se toisin vuoroin korkealle kohosi, toisin vuoroin tien viert? hipaisi.

Vasta kun oli pit?j?ntupa n?kym?tt?miss?, herkesi h?n, paiskasi lakin syv?lle p??h?ns? ja k??ntyi reess??n oikeinp?in istumaan.

H?n loisti ??ret?nt? tyytyv?isyytt?, ja suu reuhotti koko matkan leve?ss? hymyss?, silloin kun se ei ??neens? nauranut.

-?h?h, ?h?h! hoki h?n.-Saivatpas, saivatpas! H?h, Pulkkinen, kuulitko sin?, mitenk? min? niille annoin?

Pulkkinen keikkui kapeilla kannoilla, vuoroin kummallakin, eik? h?n tahtonut siell? varsan kiit?ess? mitenk??n pysy?.

-Mit?h? Kuulitko sin?? Tule t?nne reen laidalle istumaan!-Totta kai kuulit, kun min? niille annoin?

-No, jo min? toki sen kuulin ... oikein olan takaa annoitte!

-H?h? Niin! Eik? niin? Mit??

-Jo min? olisin vallesmannin sijassa v?hemm?st?kin h?vennyt.

-N?itk? sin?, mink?n?k?isi? ne oli? Mit?h?

-Niin oli vallesmannikin happamen n?k?inen, kuin kauan k?ynyt sinukka on makuinen.

-Silloinko kun min? r?tk?ytin pikanellipurun sen korvan juureen?

-Silloinpa silloin.

Hellmanni muisti sen ja paljon muutakin, mit? oli sanonut. Ja uudelleen ja aina uudelleen h?n nauroi niille ja kyseli niit?.

-H?h-h?h-h?h!-Saivatpas kerran!-H?h-h?h-h?h!-No jo min? niille annoin! Saivatpa ne maineensa kuulla! Vaan kyll? ne sen sietikin! Ottivatko ne ne minun rukkaseni lattialta? N?itk? sin?, ottivatko?

-En n?hnyt min?.

-Ottivat ne, saat uskoa, ett? ottivat! Vaan n?itk? sen, paniko vallesmanni minun pikanellipuruni suuhunsa? Paniko se? N?itk? sin??

-Liek? tuo tuota toki pannut?

-Sek?? Pani se! Se pani! Saat olla varma, ett? pani! Nyt se sit? siell? parhaallaan pureksii!

Koko matkan kotiin saakka kesti puhetta t?st? samasta asiasta, uudelleen ja aina uudelleen. Ja naurun l?hteet n?yttiv?t olevan loppumattomat.

Pihaan tultuaan ei herra mennyt suoraan huoneeseen, vaan j?i hevosta riisuttaessa sit? taputtelemaan ja silittelem??n.

-Anna kauroja varsalle, Olli! Anna sen sy?d?, mink? sy?d? saattaa, k?ski h?n viel? menness??n, ja porstuan ovelta huusi h?n Pulkkiselle, joka veti reke? liiteriin:

-Tule ryypyille, Pulkkinen! Otetaan pieni naukku sen seikan p??lle.

K?y pois vain!

-Jahka min? t?m?n reen ved?n liiteriin.

-Ei sill? kiirett? ... ann' olla siin? vain ... joutaa sen Ollikin vet?m??n.

Veti Pulkkinen kuitenkin reen liiteriin, ja sen tehty??n meni h?n viel? tallissa k?ym??n.

-Meneek?h?n tuo tuommoinen meno k?r?jitt?? arveli renki.

-Ei mene k?r?jitt? ... hulluja olisivat herrat, jos heitt?isiv?t...

-Vaan eih?n koira koiran h?nn?lle polje...

-Vaikka kohta...

-K?ypik?h?n pahastikin?

-Siit? on satain markkain sakot, saattaa olla tuhansienkin, istuvan oikeuden haukkumisesta ... hyv?ss? lykyss? v?stinki?kin...

-Hyhhyy! vihelsi renki.

Lautamies oli ajanut pihaan eik? n?kynyt pit?v?n erikoista kiirett? sis??ntulollaan. Sitoi viivytellen hevosensa portin pieleen, kaivoi hein?tukon sevilt? ja heitti sen eteen, levitti loimen selk??n ja l?hti sitten verkalleen tulemaan pihan yli. Se oli her?tt?nyt herrassa ep?ilyst?, ja levotonna oli h?n k?vellyt lattiata edestakaisin, aina v?h?n v?li? seisahtuen ikkunasta katsomaan.

H?n oli pitk?nlainen, soikeanaamainen ja rauhallisesti katseleva mies. Herra koetti arvata h?nen asiansa, mutta ei sit? p??lt?p?in v?h??k??n n?kynyt.

-K?yk?? istumaan, pakotti herra itsens? sanomaan, kun ei lautamies puhunut asiaansa, vaan j?i oven suuhun seisomaan.

-On tuota saanut istuakin, sanoi lautamies, mutta istuutui kuitenkin.

Tupakkaakin piti herran tarjota, vaikka paha aavistus alkoi yh? karkeammin kierrell? rinnassa. Pulkkinen, herran ainainen puhetoveri ja nytkin saapuvilla, sen n?ki, mik? herran mieless? kangerteli, h?n kyll? tiesi lautamiehen asian ja seurasi viekkaalla syrj?silm?ll? kummankin k?yt?st?.

-Hyv?nlainen on ilma ... ei ole suvikaan, vaan eip? niin nihki pakkanenkaan, aloitti lautamies puheen, kun oli piipun sytytt?nyt ja sit? siististi poltteli. H?n veteli lyhyit? laihoja savuja ja tarkasteli piippuaan, viputellen koko ajan kenk?ns? k?rell?.

-Semmoinen on n?tti talvinen ilma, arveli Pulkkinen.

-Kotoap?ink? lautamies ajelee? kysyi herra.

-Kotoahan min? alkujani l?hdin t?n' aamuna ajelemaan.

-Onko ollut manuita paljon? tiedusteli Pulkkinen.

-Ainahan niit? on ollut manuitakin v?liin.

Piika toi kahvia kahdella kupilla, toisella Pulkkiselle, toisella herralle.

-Tarjoo lautamiehelle.

Lautamiehen juodessa ei herra voinut olla kysym?tt?:

-Onko lautamiehell? minulle mit? erikoista asiata?

-Herrallehan sit? olisi.

-K?y, Pulkkinen, pois, niin saa lautamies...

-Eik? tarvitse menn? ... saa sen asian kuulla vierasmieskin.

Nyt oli Hellmanni varma siit?, ett? se oli manuu.

-Manatako meinaat? ?s?hti h?n.

Lautamies kallisti viimeisen kerran teevadilta kahvia, asetti sen p??lle paikoilleen kupin ja muutti polveltaan lusikan teevadille. Sitten pani p?yd?lle kaikki, otti piipun lattialta, jossa se oli ollut asetettuna tuolia vasten, ja sytytti. Vasta kun oli muutamia savuja vet?nyt, sanoi h?n:

-Manata.

-Mist? hyv?st?? H?h? Kenenk? asiasta? Velastako? Olenko min? velkaa kellek??n?

-Ei toki velasta v?h??k??n.

Lautamies nousi seisoalleen, pani piipun sijoilleen hyllyyn ja sanoi varmalla, virallisella ??nell?:

-Vaan kunnianloukkauksesta, joka on tapahtunut viime viikon tiistaina pit?j?n tuvalla, kutsun teit? oikeuden eteen siit? asiasta vastaamaan ensi maanantaina taksoituslautakunnan puolesta kapteeni St?lhammar.

-Vai niin! Vai niin! Ohoh! Vai siit?! Hm! Herra oli joutunut aivan h?milleen. Tuota oli h?n heti lautamiehen n?hty??n alkanut pel?t?, mutta ei h?n tahtonut aavistuksiaan uskoa. Nyt se tuli niinkuin leimaus pilvett?m?lt? taivaalta. Ja lautamiehen varmuus ja arvokkuus esti h?net haukkumisiin h?r?ht?m?st?.

-Kunnianloukkauksesta? Vai niin! Miss? min? h?nt? olen loukannut?

-Tottapahan sen tiet?nev?t ne, jotka minua k?skiv?t teit? k?r?jiin kutsumaan.

-Vaan tulenkos min? heid?n kutsuilleen?

-Omassa vallassannepahan se lienee...

-Kuka se k?ski manaamaan?

-Kapteeni minulle manuun antoi.

-Sano sille, ett? min? en tule ... ei tarvitse luullakaan! K?ske pyyhkim??n pois kanne tuomarin kirjasta... Turha vaiva se on! I-ihan turha vaiva!

Herra k?veli ep?vakaisesti ja levottomasti edestakaisin lattialla ja vakuutti yh?, ettei h?n tule ja ett? on turha vaiva.

-Pit?? t?st? l?hte? ajamaan, sanoi lautamies ja heitti k?tellen hyv?stins?.

Kun lautamies oli painanut oven kiinni, teki herra liikkeen l?hte?kseen h?nen j?lkeens?. Mutta sitten k??ntyi h?n kuitenkin Pulkkisen puoleen.

-Kuule, Pulkkinen, luuletko sin? siit? mit??n olevan?

-En tunne min? lakia. Mahtaiskohan mit? olla...

-K?y kysym?ss? lautamiehelt?, mit? se arvelee... Mene nyt pian, ennenkuin se enn?tt?? l?hte? ajamaan. Se jo p??stelee hevostaan irti. Vaan el? kysy niin, ett? min? muka olisin l?hett?nyt. Ole tiedustelevinasi niinkuin omasta puolestasi.

Sill'aikaa kun Pulkkinen n?kyi puhelevan lautamiehen kanssa, t?m?n seistess? loimi k?dess?, jonka oli hevosen sel?st? ottanut rekeen pannakseen, ?kk?si Hellmanni tyhj?t kahvikupit p?yd?ll?. Julmistuen siit? hy?kk?si h?n salin yli ruokasalin ovelle ja karjaisi sielt? keitti??n piialle:

-Mit? hiiden h?vytt?myytt? se on, ettei kuppeja haeta pois? Siin?k? sin? meinaat antaa niiden seistakin? Siin?k?? Etk? sin? vastaa, lunttu? H?h?

-Herra Jeesus siunatkoon! Eih?n t?ss? viel? tullut-

-Viel?k? sin? vastustat? Jos suusi avaat, ajan sinut heti paikalla-!

Mars hakemaan!

Herra seisoi ovella ja osoitti h?net ojennetulla k?dell? ohitsensa menem??n. Piika kiiruhti itku kurkussa kuppeja hakemaan, ja herra astui h?nen kintereill??n. Koko ajan oli tyt?ll? se pelko mieless?, ett? p?yd?n ??ress? se h?nen kuppeja ottaessaan ... silloin se tukkaan tarttuu...

Mutta samassa tuli siihen Pulkkinen, ja piika p??si pujottautumaan pakoon.

-No, mit? se sanoi?

-Sanoi olevan satain markkain sakot ja hyv?ss? lykyss? v?stinki?.

-E-ohoh! E-oo! El? valehtele! Ei se tied? ... se valehtelee ... peloittelee...

-Eik?h?n mahtaisi lautamies tiet???

-Ei se tied? paremmin kuin muutkaan... Enint??n jos on, niin on viisikymment? markkaa! Vai v?stinki?! En min? usko, en ollenkaan min? sit? usko!

Mutta uskoi sen herra kuitenkin, ja yh? enemm?n alkoivat h?nen silm?ns? pelosta p?ly?. Pulkkinen teki l?ht??.

-Kuules, Pulkkinen, el?h?n mene ... kuinka suuren sakon sanoi se olevan?

-Sanoi istuvan oikeuden haukkumisesta olevan satain markkain sakon, mutta kuului se saattavan tuhansiinkin nousta. Eik? aina tunnu rahallaankaan p??sev?n.

Herran tukka oli aivan ep?j?rjestyksess?, ja suun ymp?rys rev?hteli kuin itkua aloitellessa.

-Satain ... tuhansien markkain sakko ... tuhansien markkain sakko, ja ehk? viel? v?stinki?... Mutta ehk? ne vain peloittelevat t?ll? manuulla? Luuletko sin?, ett? niill? on tosi mieless?? Mit??

-Kysyin min? sit?kin lautamiehelt?, ja toden sanoi olevan.

-Tosi niill? on! Se niill? on ... ei ne heit?! On ne semmoisia susia ... kyll? ne on koko roistoja!

-Sit? arveli lautamies, ett? eik? nuo ehk? mahtaisi sovintoon ruveta, jos maksaisi.

-Josko maksaisi?

-Ei kai ne ilmankaan...

-Eih?n ne ilman ... tiet??h?n sen ... vai ilman? Ei ne v?h??n heitt?isik??n ... kyll? ne ottaa osaavat, kun kerrankin saavat ... on ne semmoisia susia!

-Vaan p??sisih?n tuosta sill? lailla edes rahallaan.

-Jottako muuten v?stinki??

-Miksip?h?n oikeus sen katsoisi ... sit? ei tied? edelt?p?in kukaan.

-Kyll? se sen siksi katsoo ... ei ne armahda ... niill? on kaikilla vanhaa vihaa ... on ne semmoisia advokaatteja!-Voi t?t? onnettomuuden kohtausta, voi t?t? onnettomuuden kohtausta!

Tukkaansa repien ja vaikeroiden k?veli Hellmanni sinne t?nne kaikissa huoneissa. Pulkkinen teki l?ht?? moneen kertaan, mutta herra ei h?nt? p??st?nyt.

-Minnek? sinulla on semmoinen kiire ... ei sinulla ole minnek??n kiirett? ... odotahan nyt, el?h?n mene! Istu siihen tuolille!

-Eik?h?n teid?n sittenkin olisi parasta menn? sovinnoille.

-Kyll? se on se parasta, se se on parasta! Mene, Pulkkinen, ja k?ske valjastamaan! Sano, ett? heti valjastavat! Voi t?t? onnettomuuden kohtausta!

Kaikki talonv?ki kummasteli herran siivoa l?ht??, piika kaikista eniten. Ei mink??nlaista komentelua, ei huutoa, eik? haukkumisia, niinkuin aina ennen. Niin liikkui ja k?p?steli herra kuin vanha ukko, ja reen per??n istuessaan h?n yhk?isi kuin sairas.

-Annahan ohjakset t?nne, sanoi h?n surkealla, miltei n?yr?ll? ??nell? rengilleen, ja k?ski hitaasti hevostaan.

-Niinp? se nyt oli kuin uitettu koira, tuumasi renki Pulkkiselle katsellessaan is?nt?ns? l?ht??.

Mutta herra ajoi tiet? my?ten ja oli mielest??n onnettomin ihminen maailmassa. H?n oli vihattu ja vainottu. Kaikki olivat liitossa h?nt? vastaan. Kun yhdet alkavat h?nen kanssaan k?r?j?t? k?yd?, niin muut per?st?. Saa niit? aina syit? miehen p??lle, kun niit? vain hakemaan rupeaa. Ei niin hyv?? miest?, jota ei syyhyn saa, kun k?ytt?? juonia ja advokaatteja...

H?n oli laskeutunut j??lle, jossa alkoi k?yd? kipakka tuuli, samalla kuin piiskasi j?iden sekaista lumir?nt?? alas taivaalta vasten kasvoja ja korvanlehti?. Sivulta p?in k?vi tuuli ja j??hdytti ensin oikean olkap??n ja koko kyljen, siit? tunki l?pi vasempaan puoleen ja v?hitellen koko ruumiiseen.

R?nt? kasteli kauluksen ja valoi siit? m?rkyytt? alas kaulalle ja poveen. V?risytti ja puistatti, niinkuin olisi tahtonut karistaa nivelet erilleen toisistaan.

Paha omatunto k?ytti hyv?kseen turvattoman makuista mielialaa ja alkoi kumeasti kolkutella sielt? t??lt?, niinkuin olisi sillan alta pyrkinyt yl?s tulemaan. V?hitellen sai se siin? longistetuksi el?m?n muutamista pahoista paikoista suurille raoille. Niist? irvisti hampaitaan moni teko, joka oli kauan aikaa ollut piiloon painettuna ja viimein kokonaan mielest? unohtunut. Tuskastuen yritti h?n v?kisin kirist?? raot kiinni, mutta kuta enemm?n h?n sit? koetti, sit? enemm?n repesiv?t ne toisistaan hajalleen. Silloin koetti h?n olla huomaamatta eik? ollut mit??n n?kevin??n. Kyll? h?n tiesi, ett? h?nt? joku tahtoi peloitella. Vaan ei se h?nest? sill? lailla liiaksi hy?tyisi!

Uhka ei kuitenkaan auttanut, eiv?tk? pahat paikat ottaneet sulkeutuakseen. Silloin sai arkuus vallan ja pani sielun vapisemaan sit? mukaa kuin vilu tuli tuntuvammaksi ja kuta kipe?mmin j??rakeet kasvoja ruoskivat. Ihan tuntuvin kourin kiristi mielt? se ajatus, ett? kostaja on kimppuun k?ynyt ja ett? se se on kaikki n?in laittanut. Se, eik? muu mik??n, h?nen silm?ns? sokaisi ja pani h?net haukkumaan siell? pit?j?ntuvalla, antaakseen siten vihamiehille vallan. Se on viekas ja taitava, kamppaa jalallaan ja kaataa silloin juuri, kun ei arvaa v?h??k??n varoa.

Vaistomaisesti alkoi h?nen mielens? siin? haparoida jotain asetta, jolla voisi torjua kostajata luotaan ja jonka avulla saattaisi itse??n puolustella. Kauan etsitti, ennenkuin l?ytyi, mutta viimein johtui mieleen kuitenkin semmoinen hyv? teko, joka aseeksi kelpasi. Ja pit?m?ll? piti h?n edess??n ja k??nteli joka taholle ja riiputteli ja heilutteli kuin linnun pel?tti? sit?, mink? oli saanut k?siins?. Vanha kerj?l?isvaimo se oli, h?n oli sen kerran t?ll? samalla sel?ll? ajaessaan tavannut ja ottanut paleltumasta rekeens?. Lapsensa kanssa oli vaimo umpea tiet? paarustellut ja siihen olisivat paleltuneet kohta, ellei h?n olisi heit? auttanut, rekens? per??n pannut ja nahkasilla peitt?nyt. Itse oli viel? kuskille istunut, vaikka oli kova pakkanen ja kipakka viima. Sill? lailla oli kotiinsa ajanut, ja siell? oli vaimo saanut sy?d? ja sairastaa toista viikkoa, ja lapselle oli v?list? annettu vehn?st?kin niinkuin my?skin vaimolle itselleen kahvia. Eik? vaimo lapsineen ollut edes oman pit?j?n kerj?l?isi?; jostakin oli kaukaa Pohjanmaalta, ja h?n tiesi kertoa kaikenlaista herran kotipuolesta. Hyv? h?n oli ollut hierojakin ja hieronut olikin herraa ja koko talonv?ke?. Mutta hyv? ty? pysyi hyv?n? ty?n? kuitenkin, sill? olisi niit? hierojia ollut omassakin aluskunnassa.

T?t? muistellessa kohentui mieli, ja irvallaan olevat raot n?yttiv?t vet?ytyv?n kiinnemm?ksi. Samassa oli j??matkakin loppunut. Hevonen, joka oli t?h?n asti hiljaa umpiteit? kulkea kituuttanut, kiskaisi yht'?kki? reen neliss? rantat?rm?lle, kello kilahti kiihke?sti aisassa, ja painavat ajatukset haihtuivat seurasta.

-Hevonen! huusi h?n ja sujahdutti sit? suitsillaan parempaan vauhtiin. Mit? hulluja h?n t?ss? syntej??n hautoo! Ei h?n ole sen pahempi kuin muutkaan!

Ja kun herra l?heni kapteenin taloa ja ajaa karahutti pihaan, olivat kaikki ?skeiset raot painuneet visusti toisiinsa, niin ett? omantunnon p??llys oli kuin hyv?sti kiinni juotettu silta. Ei rakoja n?kynyt eik? rakojen juotoksiakaan. Kaikki oli yht? sile?? levy?.